Itä-Euroopassa maiden välillä vallitsee sama vaaralliseksi luulemisen ilmiö, kuin vallitsee Suomesta katsottuna koko Itä-Eurooppaa kohtaan. Ihmiset liioittelevat naapurimaiden vaarallisuutta, teiden kuntoa, köyhyyttä jne. Pitääkin tasapainoilla sekä paikallisten kuuntelemisen ja oman järjenkäytön välillä. Usein on vain parasta mennä ja kokea itse. Takaisin pääsee aina jos jossain oikeasti pelkää.
Gapminderin kaltaisen työkalujen avulla on helppoa vertailla maiden välistä työttömyyttä, keskimääräistä ansiotuloa tai elinikää. Ne ovatkin hyviä mittareita maiden turvallisuuden kannalta, mutta toisaalta siihen vaikuttavat myös luonnon voimat (tulvat, myrskyt) ja politiikka.
En viime kesänä uskaltanut matkustaa yksipuolisesti itsenäiseksi julistautuneeseen Transnistriaan ja jo Moldovassa liftaaminen tuntui jännittävältä. Jälkeenpäin olen ajatellut pelon olleen turha, sillä liftasinhan mm. Romaniassa ja Ukrainassa aivan tyytyväisenä ja turvallisesti. Ukraina on monilla mittareilla paljon “vaarallisempi” maa kuin Transnistria tai Moldova, joka on euroopan köyhin maa. Transnistria on tosin osa Moldovaa. Erillisinä alueina tarkasteltuna Transnistrian bruttokansantuote on hieman suurempi, kuin Moldovan. Onkin epäilty, että jos jompi kumpi maista syöksyy romahtamispisteeseen, olisi se ennemmin Moldova.
Pelko juontui kaikista niistä Romanialaisten varoituksista ja muiden reissaajien kertomista hankaluuksista rajoilla. Rajamuodollisuudet toki voivat olla hyvinkin erikoisia ja jännittäviä myös Moldovassa. Romaniasta poistuttaessa poistutaan myös EU:sta. Toisaalta moni Transnistrian läpi reissannut kertoi positiivisista kokemuksistaan.
Ehkä pitäisikin vielä käydä kurkkaamassa, minkälaista elämä on Transnistriassa?
Aiheeseen liittyen, Voddler: Holidays in the Danger Zone: Places That Don’t Exist ep02 Transneistria (vaatii tunnukset Voddleriin).
