Presidentinvaalit ovat kuitenkin selkeästi henkilövaalit, eikä niissä äännestyskäyttäytymistä siksi voi suoraan verrata eduskuntavaaleihin – ne kun taasen ovat puhtaat puoluevaalit. Rakennan näiden vaalien välille kuitenkin pienoisen aasinsillan ja poliittisen kehityskaaren, koska nämähän ovat kaikki arvovaaleja. Ehdokkaat ja puolueet edustavat tiettyjä arvoja ja maailmankuvia, joita sitten kannatetaan tai vastustetaan.

Eduskuntavaalien 2011 jälkeen vihreät syvässä häviöitsesäälissä rypiessään menivät julistamaan, kuinka heille tärkeät arvot nyt kokivat rökäletappion. Sulkeutunut, takapajuinen poliittiikka oli ottanut voiton. Näin siitäkin huolimatta, että edelleenkin kansan enemmistö äänesti myös sellaisia puolueita kuin Kokoomus, SDP ja Vasemmisto. Yli 80% äänesti muita kuin Perussuomalaisia.

Näitä muita puolueita äänestänyt enemmistö jatkoi suruvirttä blogeissa ja sosiaalisessa mediassa nostamalla esiin kokemattomien Perussuomalaisten edustajien sammakoita ja voivottelemalla että hyi kun kauheaa tommonen. Kattokaan nyt tätäkin ehdokasta! Kun oikein meni yli niin vertauskuvat menivät jossain Natsi-Saksan suunnassa. Myönnän, syyllistyin tähän kauhisteluun itsekin. Välillä syystäkin, mutta usein syyttä.

Alkoi myös näkyä merkkejä siitä kuinka syvät kansan perussuomalaiset rivit olivat ottaneet ulkomaalaiset, ulkomaalaisperäiset tai ihan vain muut kuin suomenkieliset sylkykupikseen. Nyt sai vihdoin sanoa! Ruotsinkielisille huudeltiin ja somaleja tönittiin.

Ilmapiiri oli selkeästi muuttumassa synkempään suuntaan. Näin kansainvälisen, avoimen ja modernin puolueen kannattajana tietysti hävetti.

Oikeastaan koko asetelman pystyi summaamaan siihen, että vihreät huusivat perussuomalaisille ja perussuomalaiset vihreille, eikä kukaan ottanut koko hommasta mitään tolkkua. Keskustelua ei ollut.

Kunnes tuli ihan perus Pekka ja otti hommasta kopin.

Kun Haaviston vaalikampanja pyörähti käyntiin, hän suuntasi ensimmäisenä Viitasaarelle, moikkaamaan kaveriaan Hakkaraista (ps). Sitten seurasi koko kiertue ympäri Suomen ja lukuisat TV-esiintymiset, joissa Haavisto antaa kiitosta Perussuomalaisille ja Perussuomalaiset Haavistolle. Koko kampanjan ajan vire oli selkeä; tämä mies kuuntelee ja tämän miehen kanssa voi keskustella.

Jos omassa agendassa on mitään tolkkua, pitää se tietysti myös pystyä perustelemaan. Jos Perussuomalaisten arvoja vastustaa, pitää voida keskustelemalla osoittaa mikä niissä on vikana ja mikä on vaihtoehto.

Näin on Haavisto tehnyt. Haavisto on kuunnellut mikä Perussuomalaisten mielessä Suomessa mättää ja puolestaan kertonut, mikä Perussuomalaisten käytöksessä mättää. Selittänyt, millainen suvaitsemattomuus ei vetele ja miksi.

Monilta on varmaankin mennyt ohi Homma foorumin seminaari joulukuulta “Samaa maata, eri mieltä”, jossa keskusteltiin maahanmuuttokeskustelun sävystä Suomessa. Keskustelu videolla on laadukasta sekä erityisen rauhallista.

Näen tämän nyt niin, että myös Perussuomalaisten suunnasta on tultu Vihreitä vastaan. Ikäänkuin molemmissa leireissä oltaisiin opittu kuuntelemaan, arvostamaan keskustelun toista osapuolta – sekä mikä tärkeintä – viimein myös argumentoimaan ja käyttäytymään sillä tavalla kun politiikkaan kuuluukin. Tajuttu, että ei tarvitsekaan huutaa, että huutamista ei kuuntele muut kuin omat (jos nekään).

Olen nyt yli puolitoista vuotta asunut poissa Suomesta ja viimeksi kävin siellä viime toukokuussa 2011. Luulen, että kun nyt tänä keväänä tulen käymään, saavun hieman erilaisen maan kamaralle. Maahan, jossa ei enää riidellä, vaan jossa taas viimein osataan käyttäytyä. Maahan jossa kaikki ymmärtävät paremmin toisiaan ja jossa toivottavasti myös eri kieliset, –väriset ja –kokoiset ihmiset saavat elää rauhassa.

Kun yksi henkilö kykenee kääntämään poliittisen kulttuurin näin vahvasti parempaan suuntaan, ansaitsee hän myös tulla valituksi johtamaan maata presidenttinä.

Siksi matkustan parin päivän päästä Kuala Lumpuriin äänestämään Haavistoa, koska Haaviston Suomessa on kaikilla paremmin tilaa hengittää.

» Pekka Haavisto
» Sauli Niinistö

Palataas tähän aiemman artikkelin seksuaalivähemmistöasiaan sittenkin vielä. Olen pitkään ollut erityisen kiinnostunut ihmisoikeustilanteen seuraamisesta maailmalla ja toisaalta meillä Suomessa.

Suomalaisten uusnatsien uusin tempaus ja aiempi kaasuisku Helsinki Prideen on herättänyt poliitikot kommentoimaan asiaa. Olen todella iloinen, että Suomessa oikeiston näkyvä edustaja ottaa selkeästi kantaa seksuaalivähemmistöjen puolesta. Stubb myös toimi Helsinki Priden suojelijana ja piti mm. avajaispuheen. Myös Helsingin pormestari oli näkyvästi tapahtumassa mukana ja kaupungintalon saloissa liuhuivat sateenkaariliput. 70-luvulta alkaen Suomessa on otettu valtava askel lähes keskiaikaisesta ilmapiiristä. Todella jees! Ei tapahdu ihan joka kolkassa maailmaa.

En ole varma onko tämä uusi taktiikka vai ei, mutta muutamat poliitikot ovat antaneet ymmärtää hyväksyvänsä ko. vähemmistöt sinänsä, mutta toivovansa etteivät he pitäisi meteliä oikeuksistaan. Homo siis saa olla, kunhan siitä vaikenee ja pysyy piilossa.

Räsänen (KD) ilmaisee olevansa huolissaan nykyisestä, sallivampaan suuntaan kulkevasta kehityksestä:

Voiko Pride-kulkuetta vastaan tehdyn typerän hyökkäyksen tulkita myös vastareaktioksi poliittisen eliitin voimakkaalle arvoliberalistiselle kehitykselle?

Todellinen, Kristillisdemokraattinen rimanalitus sattui kuitenkin Jyväskyläläiseltä Asmo Maanselältä (KD) tänään Keskisuomalaisessa. Pride-paraati on myös provokaatio:

Jos vähemmistö sopeutuu, niin tällöin valtaväestön edustajan ei tarvitse hyväksyä vieraan uskonnon tai oudon seksuaalisen elämäntavan arvoja, mutta ei niitä silloin tarvitse vihamielisesti vastustaakaan. Ne eivät silloin uhkaa ketään.

Maanselkä siis hyväksyy uusnatsien tekemät iskut – on ihan ok vastustaa vähemmistöä vihamielisesti?

Haluaisinkin kuulla mitä mieltä Maanselkä olisi kristinuskoa rajoittavista laeista maissa, joissa kristinusko on “vähemmistön outo ja vieras elämäntapa”. Haloo: jos vähemmistö sopeutuu, tarkoittaa se ko. arvojen häviämistä ja oikeuksien menetystä. Nämä vähemmistöt pitävät meteliä oikeuksistaan, joita heille ei Suomessa ole suotu – toisin kuin monissa muissa EU-valtioissa. Sitä kutsutaan yleensä ihmisoikeuksien puolustamiseksi, ei väkivaltaan provosoinniksi.

Maanselkä on kovin, kovin peloissaan:

Marginaali ei saa tuhota perinteistä suomalaista avioliittoa, uskonnonopetusta, suvivirttä, joululauluja vaan meillä on tehtävänä säilyttää uskonnollisperusteinen perinne sekä instituutiot elinvoimaisena tuleville sukupolville.

Millä tavoin vaikkapa homoavioliitto “tuhoaa” perinteisen avioliiton? Eivät seksuaalivähemmistöt mitään homovaltakuntaa ole perustamassa. Maanselkä saisi edelleenkin pysyä uskossaan ja naimisissa vaimonsa kanssa joululauluja laulellen.

Portti Ukrainaan -blogissa Arawn käy mielipidekirjoituksen läpi hieman perusteellisemmin, mm.:

Avuksi tosiaan olisi, jos vähemmistö kunnioittaisi enemmistön arvoja – mutta toisaalta se ei voi tarkoittaa sitä, etteikö vähemmistö saisi tavoitella tasa-arvoista asemaa enemmistön jäsenten kanssa. Erivapaudet ja -oikeudet ovat sitten asia aivan erikseen ja useimmitenhan maahanmuuttajien vaatimukset koskevat sellaisia asioita eivätkä sitä, että he saisivat toteuttaa itseään tasa-arvoisesti enemmistön edustajien kanssa. Omaa uimahallivuoroa ei oikein voi verrata avioliittoon, sillä jälkimmäisessä seksuaalivähemmistö vain hakee samaa oikeutta, joka enemmistöllä jo on, kun taas uimahallivuoron kohdalla muslimit hakevat itselleen etua enemmistöön nähden eli jotain sellaista, mitä enemmistölläkään ei ole.

Aiemmin linkkaamassani Sofi Oksasen kolumnissa Oksanen viittaa Liettuassa noin vuosi sitten voimaantulleeseen lakiin, joka käytännössä kieltää homouden esittämisen ja siitä kertomisen mediassa. Laissa on kyse tismalleen samoista peloista, jotka tällä hetkellä ohjaavat Kristillisdemokraatteja. En ihmettelisi, vaikka sieltäkin löytyisi kannatusta “perinteisiä perhearvoja” “suojeleville” laeille.

Oksasen kolumnin ainoa vika minusta on, että se vähättelee Suomen iskuja sillä perusteella, että jossain asiat ovat huomattavasti huonommin. Kyllä, perspektiivi on hyvä säilyttää, mutta Suomen erityisen salliva ilmapiiri tekee iskuista sitäkin vakavempia. Suomenkaltaisissa maissa väkivaltaiset iskut Pride-kulkueita kohtaan ovat harvinaisia.

Nettikeskusteluissa nyt näkee vaikka mitä. “Homofobia on biologista”-tyylisiä kommentteja on kuitenkin hälyttävän paljon. Ei ole, se tulee kasvatuksesta ja kulttuurista. Ei ihminen mikään erityinen poikkeama luonnosta ole, jossa muillakin nisäkkäillä esiintyy homoutta ja seksiä muussa kuin lisääntymismielessä.

Samaan aikaan Islannissa muutes mentiin naimisiin; Islannin pääministeri naimisiin ensimmäisten homoparien joukossa.

Kuva Helsinki Pride 2010 pressikuva

Zamora sin Castilla (Zamora ilman Castillaa)

Matkasin Madridista yli kolme tuntia bussilla Zamoraan luoteis-Espanjaan. Pysähdyttiin pienessä Tordesillas nimisessä paikassa tauolla. Bussiaseman seinässä lukee iso musta spreijaus “Castilla libre” ja “Castilla no España SCR”.

Ilmeisesti maassa on lakeja ja byrokratiaa, joka vaikeuttavat alueelta toiselle muuttamista – eikä sillä ettäkö ihmiset niin paljoa edes haluaisivat liikkuakaan. Yksityiskohtia en tunne.

Liftaaminen Espanjassa on muutes ihan ok. Ainakin lyhyen (Salamanca-Ávila) kokeilun perusteella. Kylttiä kannattaa käyttää, kuten kaikissa maissa joissa liftaaminen on hieman hankalampaa. Usein Portugalissa ja Espanjassa liftaamista parjataan mahdottomaksi. Odotan mielenkiinnolla tarinoita elokuun Euroopan liftarimiitistä Portugalissa! Paikaksi on valikoitunut Sines.

Espanjassa nauroivat kun kerroin, että Suomessa yökerhot sulkevat neljään mennessä.

Olen talousasioissa amatööriäkin amatöörimpi. En ole koskaan edes pohtinut oman lainan ottamista asuntoon tai autoon – en edes opiskeluun. Satunpahan kuitenkin olemaan niitä ihmisiä, joita kiinnostaa about kaikki. Viimeaikoina olen yrittänyt ottaa selkoa finanssimarkkinoiden ennennäkemättömistä bileistä ja niitä seuranneesta krapulasta.

Tänään illalla tuli mainio ohjelma YLE1:n Ulkolinjassa – “Velkakriisin ytimessä“. Yritän kuvailla saamaani näkemystä tähän, sillä ehkä se auttaa muitakin asiaa pohtivia ymmärtämään näitä kiemuroita. Asiaa paremmin ymmärtävät voisivat kommentoida ja korjata, nyt voi nimittäin aivan takuulla paukkua virheellisiä käsityksiäkin sekaan. Mielipideasiat kannattaa tietty jättää sikseen.

Kuinka Yhdysvaltojen talous romahti?

Amerikkalainen kapitalisti, tuo vapauden ja säännöstelemättömyyden äärimmäinen kannattaja on saanut melkoista tuhoa aikaan luottomarkkinoilla. Asuntolainojen välittäjät päätyivät keplottelemaan – jopa huijaamaan köyhiä kansalaisia ns. subprime-asuntoluotoilla. Ihminen kun on ahne kekkuli.

Subprime viittaa korkean riskin ja koron asuntoluottoihin (alle priiman), joita alettiin myöntää Yhdysvalloissa vähävaraisille, jotta näillä olisi mahdollisuus hankkia oma asuntonsa.
- Wikipedia, Subprime-kriisi

Koska kaikki saivat yhtäkkiä lainaa, alkoi asuntokauppa käydä kuumana. Kaikki ostivat tai myivät. Asunto maksoi yhtäkkiä aivan helvetisti, mutta kaikilla oli niihin helppojen lainojen vuoksi rahaa. Syntyi ihan mielettömät kulutusbileet, kun rahaa liikkui.

Pankki maksaa välittäjälle bonuksen normaalin palkkion lisäksi, jos välittäjä onnistuu hankkimaan pankille lainanottajan, joka maksaa “normaalia” korkoprosenttia korkeampaa korkoa. Välittäjät keinottelivat ja huijasivat lainoja köyhille, jotka normaaleissa oloissa eivät lainoja olisi saaneet. Käytännössä lainan sai, vaikka olisit työtön tai ilman omaisuutta. Korko oli aluksi pienempi, mutta laina aikataulutettiin siten että korko nousisi ajan mittaan. Miten tämä selitettiin lainanottajalle, on se huijauskohta. Vuoden jälkeen lainanotosta korko nousikin useita prosenttiyksiköitä, eikä köyhillä ihmisillä ollutkaan varaa maksaa lainojaan. Uudet todella hurjat prosentit yllättivät lainanottajat. Talot pakkolunastettiin vakuudeksi, mutta koska taloja oli nyt joka paikassa vapaana, ei kukaan halunnut niitä ostaa niiden “oikealla” markkina-arvolla. Parissa kuukaudessa asuntojen hinnoista hävisi peräti 40%. Valtava määrä ihmisiä on jäänyt loukkuun velkoihin, joita heillä ei koskaan elämässään ole mahdollista maksaa. Kohta nämä ihmiset saattavat jäädä myös asunnottomiksi.

Riistoluotot siis romahtivat omaan mahdottomuuteensa, mutta tässä vaiheessahan välittäjät ovat palkkioineen jo kaukana. Yhtäkkiä pankit pelkäävät, etteivät ne saa omiaan takaisin roskaluotoista.

Luottoja on myönnetty 1,3 biljoonaa dollaria (lähes Kalifornian vuoden bruttokansantuotetta vastaava määrä), ja niistä tappiollisia arvioidaan olevan viidesosan. Jos sijoittajat saavat peitetyksi puolet tappioista, jää varsinaiseksi luottotappioksi 130 miljardia dollaria.
- Wikipedia, Subprime-kriisi

Aika paljon rahaa on siis hävinnyt halvalla myytäviin ja ränsistyviin asuntoihin. Amerikkalaista kapitalismia raadollisimmillaan.

Hedge-rahastojen liittyminen sotkuun on minulle vielä hieman epäselvää. Tuliko välittäjien rahoitus niiden kautta? Ilmeisesti lainoja myytiin siis eteenpäin sijoittajille jotka löytyivät hedge-rahastojen takaa? Korkea riski ei näihin rahastoihin sijoittavia pelota, koska tuototkin saattavat olla korkeita. Tällä tavalla koko homma alkoi levitä ympäri maailmaa, kun muu maailma sijoitti Yhdysvaltoihin. Hedge-rahastot eivät ole “läpinäkyviä” ja säänneltyjä, niitä ei valvota ja niiden tarkkailu on vaikeaa.

Kun kupla sitten puhkesi, hedge-rahastot menettivät arvoaan. Tyyliin 50 dollarista tuli 25 senttiä. Ne hupenivat olemattomiin lyhyessä ajassa. Sellainen kaataa jo pankkeja, syntyi finanssikriisi. Investointipankit pyörittävät pörssikauppaa, joten pörssikauppakin sujuu huonosti. Kun kukaan ei enää saa rahaa, alkaa yrityksillä mennä huonommin. Kun yrityksillä menee huonosti, joutuvat ihmiset työttömiksi. Kun ihmisillä ei ole töitä, ei heillä myöskään ole varaa maksaa pois erääntyviä lainojaan.

Ilmeisesti koko sotkun emämunat – keplottelevien välittäjien varsinaiset rahoittajat istuvat Wall Streetillä. Ilman näitä pörssikeinottelijoita välittäjien luotot eivät olisi riittäneet pyörittämään roskalainoja.

Yhdysvaltojen vapaat ja säännöstelemättömät kapitalismin rattaat putkauttivat tällä kertaa tämmöisen kriisin. Jotain koomistakin koko hommasta voi hakea. Kun pankit uhkaavat kaatua, rientää liittovaltio hätiin ja ostaa pankin osakkeita ja kannattamattomia toimintoja. Verodollareita ns. pumpataan pankkeihin. Toisinsanoen pankit kansallistetaan ja kappas vain kapitalismin perikuvavaltio, jossa kaikki terveydenhuollosta koulutukseen on bisnestä, onkin yhtäkkiä hieman sosialistisempi.

Internetissä monet miettivät, kuinka tämä vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Vastaus taitaa olla: kukaan ei tiedä.

Talouden syksykierrettähän saadaan estettyä sillä, etteivät ihmiset panikoi, että kaikki uskoo homman olevan edelleen okei. Noinkohan kuitenkaan oikeasti on? Joskus tekisi mieli ymmärtää talouden mekanismeja hieman peruskoulutasoa paremmin.

Olen ihan iloinen, ettei just nyt ole minkäänlaisia lainoja maksettavana.

Toisaalta tekisi vain mieli sanoa älytöntä talouskasvua pumpanneille otuksille: siitäs saitte.

• KSML.fi: Talo vallattu yliopiston kampusalueella
• HS.fi: Yliopiston rakennus vallattin Jyväskylässä
• Yle: Yliopiston rakennus vallattiin Jyväskylässä

Muistakaa, että vaikka Helsingissä nuorisoliikehdintä lisätilojen (nuoriso- ja opiskelijapippalotilat) saamiseksi on ollut näkyvintä, puuttuu tiloja paljon myös Jyväskylästä. Onneksi kohta saadaan veturitallit kulttuurikäyttöön, edes.

Valtaajat kommentoivat osuvasti:

Yliopisto ja kaupunkitila ovat kriisissä. Monet urputtavat. Me teemme.

Tarinat paskaisista selleistä eivät juurikaan eroa Oikeutta eläimille -järjestön julkaisemista videoista tuotantoeläinten kohtelusta. Jos tuotantoeläinten kohdalla olikin kyse vain yksittäistapauksista – mitä epäilen, koska lakikaan koko asian osalta ei ole eläinystävällinen – niin miten on asianlaita Lehtosaaren ja kumppaneiden kohdalla?

Lehtosaaresta saa raportaasissa hyvinkin älykkään kuvan, väkivaltaisista teoistaan huolimatta. Miehellä on selkeästi ollut aikaa miettiä ja toisaalta monet väkivallanteot ovat selkeästi olleet seurausta vakavista psyykkisistä ongelmista.

Pari otetta:

Polvella painettiin päätä lattiaan – turvasaappalla. Sitten roikotettiin puoltoista tuntia käsiraudoissa kahlittuna. Alasti. – Jere Lehtinen

Me asuttiin jossain vaiheessa olosuhteissa missä ei pystyny kunnolla hengittämään. Palvelu pelas yhteen suuntaan vaan, eli ruoka tuotiin lautasella kolmesti päivässä ja mitään ei saatu ulos. Eli se kaikki ne jätteet keräänty meidän selliin. Vessanpönttöjä ei vedetty ja niin edelleen. Siellä rupes olee aika kova dunkkis. Lopulta se huipentu siihen että vartija kanto lapiolla sitä paskaa meidän selleihin – heitteli sitä seinille ja me sitten asuttiin niissä tiloissa. Me ei päästy peseytymään yli kahtee kuukauteen, meille ei annettu vaihtovaatteita yli kahteen kuukauteen. Se muu kohtelu noudatteli tätä samaa linjaa.
- Eikka Lehtosaari

Ja niin edelleen: pahoinpidellyt eivät saa lääkärinlausuntojaan, valvontakamerakuvia ei tutkita, kanteluihin ei reagoida… vankiloiden lainvastaiset menetelmät muuttuivat jonkin verran ohjelmanteon aikana.

Reportaasi “Pahan palkka” on nähtävissä Ylen Areenalla.

Minkähän näille nyt oikein mahtaisi?

Täytyy kyllä todeta Katariina Lillqvistin olevan nero. Sadulla sisällissodan haavoista hän onnistuukin löytämään Suomalaisista yllättävän vahvan ja edelleenkin yleisen homokammon.

No, mitäpä minä höpisen. Katsokaa leffa ja A-talk niin voitte itse tehdä päätelmänne keskustelusta. Ohjaaja Katariina Lillqvist, kenraali Gustav Hägglund ja poliitikot Minna Sirnö ja Bjarne Kallis – A-talk väittelee Marski-animaatiosta. (Ohjelmassa myös klippejä leffasta, nimenomaan Ne kohtaukset)

Hyvin, omien sanojensa mukaan, joskin “alkaa liipata turhan läheltä” olivat Minnan terveiset tältä päivältä. Tilanteen epäselvyyden vuoksi on varmasti helpompaa viestiä kotiin ei-niin-panikoivasti. Onko Nairobissa nyt vaarallista, mitä ihmettä siellä oikeasti edes tapahtuu?

Tänään aamulla klo 8.15 paikallista aikaa tapahtuneessa itsemurhapommi-iskussa kuoli 1 tai 2 ihmistä, sekä 34-37 loukkaantui, joista 4-6 vakavasti. Eri lähteet raportoivat eri lukumääriä kuolleista ja haavoittuneista. Räjähdys sattui aamuruuhkassa Ambassadeur-hotellin edustalla. Tapahtumapaikka on lähellä vuonna 1998 tapahtunutta, 200 ihmishenkeä vaatinutta pommi-iskupaikkaa. Tuolloin kohteena oli USAn Kenian suurlähetystö.

Silminnäkijät kertovat taksilla paikalle saapuneesta miehestä, joka oli yrittänyt nousta Kenian kansainväliselle lentokentälle menevään bussiin. Bussi oli kuitenkin ollut täysi, eikä häntä päästetty sisään. Hotellin parkkipaikasta osa toimii paikallisbussi-asemana. Sittemmin hänen kerrottiin yrittäneen mennä sisälle läheiseen pieneen ravintolaan, mutta vartia ei ollut päästänyt häntä sisään epäilyttävän kantamuksen vuoksi (osa kertoo nähneensä kassin ja osa pahvilaatikon). Hetkeä myöhemmin mahdollisesti maahan laskettu pommi oli räjähtänyt ravintolan edustalla. Räjähdys rikkoi ikkunoita ja monien vammat johtuivat ympäriinsä sinkoutuneista lasinpalasista.

Pommi-isku on jatkoa Nairobin toiseksi suurimmassa slummissa, Matharessa (jossa tyttöjen työharjoittelupaikka siis sijaitsee) tapahtuneille väkivaltaisuuksille poliisin ja Matharea “hallinnoivan” rikollisjärjestö Mungikin välillä. Väkivaltaisuuksissa on kuollut 30-40 ihmistä, osa poliiseja, osa Mungikin kannattajia ja osa varmasti sivullisia.

Väkivaltaisuudet alkoivat Mungikin murhattua kaksi poliisia Matheressa. Seuraavana yönä (6.-7.6.) poliisi tunkeutui väkivalloin slummiin surmaten yli 20 Mungiki-jengi epäiltyä ja pidättäen yli sata. Pahoin korruptoitunut poliisi pahoinpiteli operaation yhteydessä useita siviilejä sekä raiskasi naisia. Ammuskelussa loukkaantui ja mahdollisesti myös kuoli sivullisia. Myös Mungikin epäillään tehneen siviili-murhia yön aikana.

Tapahtumat johtuvat lähestyvistä presidentin vaaleista Joulukuussa. Kenia on Afrikan mittakaavassa turvallinen maa, mutta vaalien aikaan saattaa puhjeta kaikenlaisia levottomuuksia.

Kuulostaa hurjalta? No, tytöt seuraavat tarkasti medioita ja tilannetta sekä slummissa että kaupungilla. Eivät ole muutamiin päiviin päässeet töihin turvattoman tilanteen vuoksi. Vaikka slummeissa olisikin turvatonta, on Nairobin keskusta turvallinen.

Seikkailijoiden tunnelmiahan voi seurata Kenia-blogista.

Tietoa netissä

Pommitukset
• AllAfrica.com: Explosion Rocks Nairobi
• Wikinews: Bombing in Kenya’s capital city Nairobi
• NationMedia.com: Nairobi blast: Taxi man arrested
• Reuters: Kenyan rush-hour blast kills one, hurts 37
• Reuters: Kenyan rush-hour blast kills one, hurts 34
• Guardian: Explosion in Downtown Nairobi Kills 2
• Ambassadeur -hotelli näkyy google maps -satelliittikuvassa keskellä valkoisena Moi Avenuella.
• Ambassadeur -hotellin kotisivut

Matharen levottomuudet

• Guardian: 30 die as police hunt gang in Nairobi slum
• NY-Times: Police in Kenya Kill 22 in Gun Battles Over Sect
• NY-Times: Kenyan Police Kill 11 in Nairobi Gang Crackdown
• NY-Times: kuvasarja Matharen pidätyksistä
• AllAfrica.com: Two More Policemen Shot Dead in Nairobi
• AllAfrica.com: More Deaths Blamed On Mungiki

Lisäksi perjantaina 8.6. Aamulehdessä oli juttu Matharen levottomuuksista.

Matkalla takaisin poikkesin hengähtämässä vakkariin alipaineklubille ja kaakaolle. Sieltä sitten spontaanisti kotiin katsomaan telkkarista, miten vihreät pärjää vaaleissa. Hyvin meni! Jee.

Iskä äänesti SDP:tä, oli aika pettynyt. Sitä se on, politiikka. Toiset kylvää ja toiset korjaa.

Jyväskyläläisten ehdokkaiden äänet.

Taas on joulu ja lunta ei takuulla ole maas. Vietämme siis lämpimyyden osalta ennätyksellistä joulukuuta, kuten myös vietettiin tänä vuonna ennätyksellistä kesääkin. Monin puolin maapalluraa eleltiin ennätyskatastrofaalisissa oloissa hurrikaanien, mutavyöryjen ja jättiläismäisten tulvien keskellä. Sääolojen ennustettavuus – tai pikemminkin sen puute – ei enää nykyään ole mikään yllätys. Pikemminkin olisi yllättävää, jos ensi vuonna ei joko jäisi syksy väliin, vietettäisi 4 kuukauden kevättä, kesällä ei sataisikaan joka päivä – varsinkaan juhannuksena ja jos jouluna vieläpä olisi lunta.

Sitten varsinaiseen tarinaan, eli kasvihuoneilmiöön. Kuten kaikilla ilmiöillä, on tälläkin takanaan henkilöitymä, eli pääpiru. Thomas Midgley olisi tehnyt maailmalle suuren palveluksen pysymällä insinöörinä. Sen sijaan hän alkoi General Motorsin palveluksessa harjoittaa kemistin tointa ja pyöräytti maailmaan lyijyetyylin. Tämän autojen polttoaineeseen tarkoitetun lisäaineen tarkoitus oli hiljentää moottorin käyntiääntä – minkä se tekikin, mutta siinä sivussa ihmiskunta sai huikean yliannostuksen lyijyä. Suurina annostuksina lyijy on voimakas ja vaarallinen hermomyrkky.

Midgleyn ura ei suinkaan tyssännyt siihen, kun LE:n vaaroja alettiin pari vuotta liian myöhässä ymmärtää. Toimeliaana miehenä hän paneutui työskentelemään kylmälaitteissa käytettävien myrkkyjen – rikkidioksidin ja ammoniakin korvaamiseksi turvallisemmalla aineella. Hän onnistui kehittämään ns. CFC-yhdisteet (chlorine-fluorine-carbon), jotka pian huomattiin käteviksi myös autojen ilmastointilaitteissa, vaahtomuovissa sekä ponnekaasuna mm. sumutinpulloissa. CFC:iden – kotoisammin freonien tuotanto aloitettiin massiivisesti 1930-luvun alussa. Se oli virhe.

Myöhemmin freonit huomattiin erittäin vaarallisiksi yläilmakehän otsonille. Muistaakseni kilo CFC-yhdisteitä voi tuhota tonnin otsonia. Jo yhdestä vanhasta kylmälaitteesta löytyy helposti yli kilo freoneja. CFC-molekyylit absorboivat infrapunasäteilyä 10 000 – 100 000 tehokkaammin, kuin hiilidioksidimolekyylit.

Ihmiselle freonit ovat täysin myrkyttömiä. Puhtautensa vuoksi niitä käytetään edelleenkin mm. astmasumutteissa, koska korvaavaa ainetta ei ole pystytty kehittämään. Monissa muissa tuotteissa käytetään nykyään freonit korvaavia, vaarattomampia tai täysin vaarattomia aineita.

1900-luvun vaarallisin keksintö? Ydinaseet? Pöh. Saattaa hyvinkin käydä siten, että kun me täällä Suomessa kyhjötämme vuosien päästä vuoron tulvien ja vuoron kuivuuden keskellä – ilman lunta, poroja, joulupukkia ja kaikkea muuta mikä on kaunista, muistamme kiroten herra Midgleytä.

Jos se ei vielä tullut selväksi: kierrättäkää. Varsinkin ne vanhat jääkaapit.

Italia uhkaa vetäytyä Kioton ilmastosopimuksesta. Italia ilmeisesti katsoo, että jos USA:n, Kiinan ja Australian vuoksi maailma menee myrskyjen, kuivuuden ja tulvien vuoksi päin helv*, ei ole enää mitään väliä kuinka pahasti asiat menevät sinne ja syvälle, ihan kun asialle ei muka voisi edes vähän tehdä jotain.

22vrk * 5,05e = 111,1e
8vrk * 8,95e = 71,6e
30vrk * 3,60e = 108e

Eli kuukausiansioni ovat tällä hetkellä 290,7 euroa. Tämä tietenkin vain keskiarvona. Korotettu päiväraha mukaanlaskettuna, tulevat JAO:n tilillepanot näkymään tilinauhassani seuraavanlaisena summana; 355,2 euroa. Jumankekkuli! Tällä tavallahan mulla on varaa säästää siihen iPodiin.

Eipäs nyt sitten unohdeta sitä syvällistä pointtia näiden laskeskelujen ja materialististen haaveiden lomassa: miksi helvetissä mun päivärahat on porrastettu?!?

Siviilipalveluslain huono käytännönsoveltuvuus ilmenee jälleen, taas yksi syy marmattaa lisää. Ja kun ihmiset kysyvät miksi asia on näin, totean; “koska sivareilla on samat oikeudet kuin soltuillakin” – miksi, sitä en tiedä. Ei siinä mitään järkeä ole mutta niin se vain nyt on. Tähdennettäköön, että varusmiehillä korotettu päiväraha on ikäänkuin nakkina viipyä harmaissa hieman lyhintä palvelusaikaa pidempään – hiphuraa. 3,60e vuorokaudessa ei minusta ole kovin hulppea kannuste. Vaihtoehtona kun on oman elämän jatkaminen vaikkapa ansiotyössä tai opiskellen. Sivarit suorittavat palvelustaan jokatapauksessa 13kk, vaikka helvetti jäätyisi ja Kekkonen nousisi kuolleista.