Tuorein kiista sai kunnolla tulta alleen, kun iPhonea, iPod Touchia ja iPadia valmistava Apple ilmoitti ettei se aio tukea mobiililaitteissaan Adoben Flash lisäosaa. Kaikille muille (pääasiassa avoimille) mobiililaitteille edes jonkinlainen Flash tuki jo löytyy, vaikkakin toisinaan hyvin vajaavainen.

Olen itse ollut kiistan keskipisteessä olevien teknologioiden kanssa tekemisissä 90-luvun lopusta saakka. Eli siis Flashin, SMILin, SVGn, HTMLn, CSSn, JavaScriptin ja monen muun hyvin jännältä kuulostavan lyhenteen. Voin hyvin kuvailla kiistan nykytilanteen ja miten tähän päädyttiin sekä kokeneena webkehittäjänä että netin aktiivikäyttäjänä.

Tarina tuskin kiinnostaa muita kuin nörttejä, mutta selitän termejä jokatapauksessa hieman auki jotta artikkelia olisi helpompi seurata, vaikkei näistä teknologioista itse mitään ymmärtäisikään. Tämä on osa Internetin jännittävää, konepellin alaista historiaa ja vaikuttaa varmasti avointen standardien kehityskulkuun – siis asiaan joka vaikuttaa meidän kaikkien kokemukseen Internetistä.

Tarina on kuvaus siitä kuinka rahanahneus on usein ollut lähellä pilata hienon keksinnön ja kuinka oikeasti yhdessä tekemällä saataisiin uskomattoman paljon aikaan hienoja asioita. Yritysten tavat toimia (tai olla toimimatta) yhteistyössä on tuttua monelta alalta. Formaattisodat musiikki- ja videobisneksessä ovat tunnettu tarina monelle kuluttajalle. Tai kännykän laturien erilaisuus. Tai se kuinka kodinkoneiden varaosat ovat merkkikohtaisia ja kalliita.

Toisinaanhan Internet tuntuu tietyllä tapaa 10 vuotta vanhalta? Näin siksi, ettemme me kehittäjät ole oikein vieläkään kunnolla saaneet käyttöömme jo vuosia sitten kehitettyä teknologiaa, vaan meidän täytyy säilyttää tuki Internet Explorer 6 (julkaistu 2001) kaltaisille antiikkiselaimille. Siksi Internet oikeastaan kehittyy hitaasti, vaikkei aina Facebookia katsellessa siltä vaikuttaisikaan. Perussivustot ovat edelleenkin juuri sitä mitä ne ovat aina olleet – hitaita ja hieman kömpelöitä käyttää.

HTML, CSS, JavaScript

Näillä tekniikoilla Internettiä on rakennettu lähes sen alusta asti. HTML sisällön merkkaukseen tai sen “kirjoittamiseen”, CSS ulkoasun määrittelyyn ja JavaScript monimutkaisempaan toiminnallisuuteen.

Varsinkin ensimmäisten kymmenen vuoden aikana selainvalmistajien kilpailu tuotti villin joukon laajennuksia teknologioihin, joita ei oltu standardoitu ja ominaisuudet eivät olleet tuettuja jokaisessa selaimessa. Näihin aikoihin kuluttajat eivät väitelleet pelkästään siitä mikä selain on coolein käyttää, vaan myös millä selamella “netti näyttää parhaalta“.

Aika oli erityisen rasittavaa webkehittäjille ja teknologioiden standardointi eteni kiistelyn vuoksi hitaasti. Käyttäjät halusivat uusia visuaalisempia ominaisuuksia joita standardit eivät vielä sisältäneet. Selainvalmistajat kehittivät nopeasti vain omia ominaisuuksiaan jotta saisivat kilpailtua toisensa ulos markkinoilta käyttäjien suosiolla.

Syntyi vain osassa selaimia toimivia HTML-tageja kuten <blink> joka saa tekstin vilkkumaan (!?) ja linjan mukaisesti meillä on nykyäänkin aivan älytön tapa tehdä yksinkertaisia asioita monimutkaisesti. Esimerkiksi laatikon kulmien pyöristykset pitää CSS:ssä kertoa jokaiselle selaimelle erikseen:

-webkit-border-radius: 5px;
-moz-border-radius: 5px;
-khtml-border-radius: 5px;
behavior:url(IE-border-radius-script.htc)
border-radius: 5px;

…vaikka standardinmukainen merkintätapa olisi vain:

border-radius: 5px;

…toisaalta pyöristyksiä, varjoja, sumennuksia yms. ei yksinkertaisesti vain suositella käytettävän, koska ne hidastavat vanhoja selaimia ja tuki on niin satunnaista.

Nykyään HTML5 ja CSS3 yhdessä JavaScriptin kanssa antavat hienon lupauksen standardein tehdyistä animaatioista, mutta se aika antaa vielä odottaa itseään. Kun ei siis vielä 2010 oikein ole päästy kunnolla vauhtiin vanhojenkaan tekniikoiden kanssa, ymmärrätte miksi silloin 10 vuotta sitten markkinat olivat hyvinkin auki rikkaampaa sisältöä esittäville lisäosille ja yrityksille ohi hitaiden standardoijien.

SMIL ja SVG

SMIL oli, tai on edelleenkin jossain muodossa yritys vastata “multimedian tarpeeseen” Internetissä. Sitä standardoi W3C eli World Wide Web Consortium – kansainvälinen yritysten ja yhteisöjen yhteenliittymä, joka ylläpitää ja kehittää WWW:n standardeja. W3C ikäänkuin käytännössä pohtii mikä on viisainta Internettiä rakentaessa.

SMIL on XML-pohjainen kieli, jolla kuvataan erilaisia animaatioita ja siirtymiä sivujen välillä. Sen kuluttajille näkyvimpiä käyttökohteita olivat klikkailtavat Quicktime ja Real Player -multimediatiedostot, jotka olivat lähinnä DVD-valikkojen tapaisia sivuja, joista valittiin toistettavia videoita. Varsinaisessa Internetin rakentamisessa sen käyttö jäi hyvin marginaaliseksi, koska selaimet eivät tukeneet sitä. Nykyään jonkinlainen tuki jo löytyy useimmilta selaimilta, mutta hyvin vajaa.

SVG sensijaan on 10 vuodessa ottanut tuulta huomattavasti paremmin alleen. Se on SMILin tapaan XML-pohjainen kieli, jolla kuvataan vektorigrafiikkaa. Vektorigrafiikka on yksinkertaistettua piirrosgrafiikkaa joka yksinkertaisimmillaan muodostuu värialueista. Erona bittikarttagrafiikkaan SVG-tiedostot ovat todella kevyitä, mikä on tärkeää Internetissä. Grafiikka, ääni ja video ovat raskaimpia verkossa liikkuvia formaatteja. Animaatioita, laatikoiden värejä yms. kuvailevat tiedostot ovat todella kevyitä, koska ne ovat vain tekstiä. Edelleenkin SVGn tuki on liian puutteellista selaimissa, jotta sitä voisi kunnolla käyttää. Uusin Internet Explorer 9 saattaa tuoda kaivatun muutoksen tilanteeseen, mutta siihen menee vielä vuosia.

SMIL, CSS ja SVG siis olisivat yhdessä muodostaneet hyvin Flash-tyylisen kokonaisuuden – vektorigrafiikkaa ja animaatioita. JavaScript luo toiminnallisuuden ja HTML merkkaa sisällön merkityksiä mm. hakukoneille.

Flash

Sitten Macromedia julkaisi Flash -lisäosan. Flash yhdistää kaiken, mitä kehittäjät standardoituun Internettiin edelleenkin kaipaavat: vektorigrafiikkaa, bittikarttakuvia, striimaavaa videota ja ääntä, monipuoliset animaatioefektit, helposti ohjelmoitavan scriptikielen sekä rajapinnat mikrofonille ja kameralle.

Macromedia oli suuri yritys joka julkaisi erilaisia graafisen- ja verkko työskentelyn ohjelmistoja. Freehand, Dreamweaver, Flash ja Fireworks lienevät tunnetuimpia yrityksen tuotteista. Macromedian ohjelmistot olivat sen kilpailijaan Adobeen verrattuna halvempia ja niiden laatu oli aika ankeaa. Ne olivat todella epävakaita, huonosti suunniteltuja ja raskaita. Adobe ostikin itseään pienemmän Macromedian joulukuussa 2005 ja myöhemmin osa vanhan Macromedian tuotteista lopetettiin. Osa sensijaan syrjäytti Adoben omia tuotteita. Flash ja Dreamweaver ovat huomattavin edelleen elossa säilynyt osa vanhaa Macromediaa. Edelleenkin vanhat Macromedian ohjelmistot ovat epävakaimpia Adoben tuotteista.

Koska Macromedian tapa tehdä ohjelmistoja oli vain niin huono, kantaa Flash Player edelleenkin vanhaa painolastiaan olemalla suljettu, epästandardi, epävakaa ja todella raskas. Sen scriptikielen versio 2 on oikeastaan aika kankeaa verrattuna moderneihin ohjelmointikieliin. Se yrittää samalla ohjata sekä sisällön visuaalisuutta että backendin toiminnallisuuksia.

Flashista kuitenkin tuli todella suosittu teknologia tehdä bannereita, näyttää multimediaa (videot ja äänet), rakentaa nettipelejä ja joskus rakentaa jopa kokonaisia animoituja kampanjasivustoja, joilla pääosassa ei juurikaan ole sisältö vaan värit ja komeat visuaaliset näkymät.

Apple & Adobe

Tässä Apple astuu kuvioon mukaan. Yritys ei halua tukea Flashia, koska se toisaalta kilpailee sen omien tavoitteiden kanssa luoda avoimempaa Internettiä Applen omilla työkaluilla rakennettuna ja koska Flash on toisaalta vain niin mahdottoman raskasta ja akkua syövää teknologiaa mobiililaitteilla.

Apple on alusta asti ollut mukana kehittämässä SMILiä ja tuomassa sitä Quicktimen kautta suosituksi. Sittemmin Apple on rakentanut WebKit-selainmoottoria, jota monet muutkin yritykset käyttävät. WebKit tukee erittäin hyvin uusia HTML5 ja CSS3 standardeja, joilla Flashin kaltaiset toiminnot olisi verkossa parasta tehdä. Muut selainvalmistajat ovat kuitenkin jarrutelleet kehitystä niin paljon, ettei Applen unelma Internetistä ole vielä toteutunut. Toisaalta Applen loppukäyttäjälaitteet ja ohjelmistot ovat usein hyvinkin suljettuja, varsinkin mobiilialustoilla. iPhonen julkistuksen myötä Apple ei aikonut edes päästää kehittäjiä HTML:ää syvemmälle tekemään laitteelle ohjelmia, mutta pyörsi myöhemmin päätöksensä. Edelleenkään kuka tahansa ei saa julkaista laitteelle ohjelmistoja, vaan kaikki kiertää Applen kauppapaikan kautta.

Adobenkin kulttuuri on kaksijakoinen. Toisaalta yritys on myöskin ollut kehittämässä avoimia Internetin standardeja ja rakentaa työkaluja niiden parissa työskentelyyn, mutta toisaalta monilta osin Adoben tuotteissa vallitsee suljettu kulttuuri. Adobe itse pitää itseään täysin avoimena, eikä myönnä Flashin ongelmia.

Vuosia sitten, kun järkeviä standardeja ei vielä ollut, me webkehittäjät rakastuimme Flashiin. Olimme siinä vaiheessa jo “selainsotien” tiimellyksessä oppineet olemaan välittämättä standardeista, joten emme kiinnittäneet Flashin laaduttomuuteen tarpeeksi huomiota. Macromedia kehitti ohjelmiston jolla animaatiota, sisältöä ja toiminnallisuutta pystyi todella – siis todella helposti työstämään. SMILille vastaavia kehitystyökaluja ei ollut – eikä muuten ole vieläkään. Edelleenkin Adobe Flash on komein ja nopein kehitysympäristö esimerkiksi bannereiden tai nettipelien rakentamiseen. Kehittäjänä on helppoa ymmärtää Flashin suosio. Vielä nykyäänkin Internettiä täytyy rakentaa käytännössä käsipelillä kirjoittamalla. Flashissa otetaan laatikosta kiinni ja vedetään hiirellä.

Miten käy Flashin?

Ennustaminen on Internetissä ollut aina hankalaa, sillä kehitys ei läheskään aina kulje siten kuin yhteisön enemmistö toivoisi. Adobe on pyrkinyt muuttamaan Macromedian suljettuna aloittamaa työtä huomattavasti avoimempaan suuntaan, mutta ei ole kuitenkaan saanut tehtyä tarpeeksi avoimuuden eteen eikä vakuutettua webkehittäjäyhteisöä asian suhteen. Adobe ei myöskään ole ratkaissut Flashin raskaus- ja epävakausongelmia.

Flash saattaa kuolla pois. Se on vähän sääli, sillä se kehitysympäristö on oikeasti todella mainio ja Flashin uusin scriptikieli ActionScript 3.0 muistuttaa monilta osin Javaa – suosittua ja tehokasta ohjelmointikieltä. AS3 on tehokas kieli ja uusimmat versiot Flashista ovat melko nopeita. Me kehittäjät teemme kuitenkin edelleenkin Flash-tiedostoja hieman vanhentuneilla, raskailla tavoilla ja ActionScript 2:lla. Flashissa on alaspäinyhteensopivuuden vuoksi todella paljon sitä hidastavaa ja epävakaaksi tekevää koodia mukana, jotta selaimet voisivat toistaa meidän hieman vanhentuneet Flash-tiedostomme. Adoben olisi pitänyt hylätä sen ostama teknologia ja aloittaa aivan uudelta pohjalta uuden Flashin kanssa. Todella avoimesti ja kunnolla, ei vanhan Macromedian romun päälle rakentamalla.

Toisaalta Flashin ominaisuudet tulevat jatkossakin olemaan huomattavasti standardoituja menetelmiä edellä, mikä voi lisätä sen suosiota.

Apple on oikeassa. Olisi vielä todella mukavaa saada Flashtuki iPhoneen, koska emme haluaisi oikein ottaa käyttöön uusimpia HTML5 ja CSS3 teknologioitakaan. Se vaatisi hurjasti uuden opiskelua ja edelleenkin selaintuki on niin vajaata, että tarvitsemme Flashia peleille ja videoille muissa ympäristöissä. Apple kuitenkin pakottaa radikaalilla teollaan muitakin selainvalmistajia oikeaan suuntaan ja toivon että tämän välivaiheen myötä meillä on hieman nopeammin kuin osasin kuvitella, parempi Internet.

Tällä hetkellä oma linjani on opiskella vähemmän uusia asioita Flashilla ja tehdä kaikki mahdollisuuksien mukaan JavaScript/CSS/HTML -kombolla, koska uskon että tulevaisuudessa senkaltaista osaamista webkehittäjiltä nimenomaan kysytään. Suosittelen kaikille ainoastaan Flashiin keskittyineille kehittäjille samaa.

Lisäksi työiloa on tuottanut Into-Digitalin Grand One 2010 paras infodesign voittotiimissä mukanaolo, casena Sun Saunan verkkosivuston uudistus, jossa toimin web-AD:na.

Myös toinen projekti, samoin Into-Digitalin duuneja, voitti MTV3:n kuukauden parhaat pikselit-maininnan. Suunnittelin Beroccan bannerien animaatiot ja duunasin ne kokoon.

Myös harrasteprojektit porskuttavat; perjantaina 28.5. järjestämme Porkkanamafia ♥ Klubi -tempauksen. Myös Porkkanamafian uudistuneet nettisivut ovat käsialaani.

Kansainvälisestä pölytyksestä huolimatta meininkiin kuuluu tietysti myös ainainen reissaaminen, mutta niistä myöhemmin lisää.

Normaaliin “other”-kohdan tarjoamaan koodiin:

1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11

<script type="text/javascript"
 src="http://static.ak.connect.facebook.com/connect.php/fi_FI">
</script>
<script type="text/javascript">FB.init("_id_");</script>
<fb:fan profile_id="_id_" stream="0"
 connections="10" logobar="1" width="300"></fb:fan>

…voit lisätä parametrin “css”: <fb:fan css=”http://www.url.tld/own_style.css?1″… ja lopputulos voisi olla vaikkapa tämänlainen (oikealla ilman tyylejä):

Koska Faceobook tallentaa CSS:n välimuistiinsa, kannattaa käyttää tiedostonimen perässä kysymysmerkin jälkeistä numeroa muuttamassa tiedostonimeä. Siihen voi laittaa vaikkapa versionumeron tai päivämäärän. Uusi merkkijono pakottaa Facebookin käyttämään uudempaa versiota.

Badgen omaa html:ää (ja css:ää) pääsee tutkimaan klikkaamalla siitä selaimessa hiiren oikealla napilla ja valitsemalla “näytä lähdekoodi” tms. – selaimesta riippuen.

Esimerkissä käyttämäni CSS-tiedosto.

• Fanisivulle liittymistä
• Artikkelin, kuvan yms. kommentointia
• Kuvan lisäämistä sivulle
• Kavereiden kutsumista
• Tai mitään muutakaan toimintoa erillisten tabeihin rakennettujen ohjelmien ulkopuolella

Audilla on menossa säännöt täyttävä kampanja, jossa voi voittaa auton. Kaikki kampanjan suunnittelijat eivät selkeästi ole olleet aivan sääntöjen tasalla, vaan näkymä antaa ymmärtää autoarvonnan olevan riippuvainen faniksi liittymisestä. Osallistu -nappi toki toimii ilman liittymistäkin, kuten pitääkin. Kilpailun säännöt sivulla sanotaankin, ettei pelkkä jäsenyys vielä riitä osallistumiseen. Toisaalta ei mainita, ettei jäsenyyttä vaaditakaan. Hieman harmaalla alueella siis mennään, mutta melko hyvin toteutetusta kampanjasta muutoin kyse. Audinkin kampanja kuitenkin vaatii rekisteröitymään Facebookiin ja kirjautumattomalle katselijalle näytetäänkin hieman rikkinäistä kilpailusivua. Sivua ei siis ole edes testattu kirjautumattomana.

Klikkaa suuremmaksi.

Esimerkki todella huonosta toteutuksesta on Äkkilähdöt-sivu, jossa oikeastaan jää epäselväksi, mikä taho toimintaa pyörittää. Kilpailuihin osallistumisen ehtona sivuilla on faniksi liittyminen ja kavereiden kutsuminen mukaan.

22.3.2010 – Muokkasin tekstistä hieman harhaanjohtavia lauseita pois ja lisäsin äkkilähdöt-esimerkin.

Fanisivulle, toisin kuin ryhmiin (lue näiden eroista lisää), on mahdollista lisätä omia välilehtiä mm. valokuville, videoille ja asennettaville ohjelmille. Välilehtiin on mahdollista lisätä myös täysin omaa, itse muokattua sisältöä. Oman välilehden voi halutessaan asettaa käyttäjille ensimmäisenä näkyväksi välilehdeksi perinteisen seinän sijasta.

Näin teet oman välilehden

Tarvitset aivan aluksi Static FBML-nimisen ohjelman. Asenna ohjelma fanisivullesi (Add to my Page).

Nyt ohjelma näkyy listattuna, kun muokaat sivuasi (fanisivulta “Edit Page”).

Muokataksesi omaa välilehteäsi, valitse “Edit”. Esiintulevassa näkymässä voit valita välilehdelle nimen ja FBML-kohtaan tulee välilehden sisältö.

Sisällöksi voit kirjoittaa HTML:ää, CSS:ää, javascriptiä ja Facebookin omaa FBML-koodia. Alkuunpääsemiseksi voit kokeilla seuraavaa:

1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34

<fb:header icon="false">Esimerkki</fb:header>

<p>Nam molestie nec tortor. Donec placerat leo sit
amet velit. Vestibulum id justo ut vitae massa.
Proin in dolor mauris consequat aliquam. Donec
ipsum, vestibulum ullamcorper venenatis augue.
Aliquam tempus nisi in auctor vulputate, erat
felis pellentesque augue nec, pellentesque lectus
justo nec erat. Aliquam et nisl. Quisque sit amet
dolor in justo pretium condimentum.</p>

<br /><br />
<hr />
<br /><br />

<fb:comments xid="demokommentit"
 canpost="true" candelete="false">
    <fb:title>Kommentoi</fb:title>
</fb:comments>

Tämä lisää välilehden alkuun otsikon, lyhyen tekstikappaleen ja kommentointimahdollisuuden. Lopputulos näyttää tältä (klikkaa kuvaa suuremmaksi):

Oletusvälilehti

Voit muuttaa ensimmäisenä näkyvää välilehteä muokkaamalla sivun asetuksia kohdasta “Wall settings”. Kohdassa “Default landing tab for everyone else” voit valita pudotusvalikosta juuri luodun oman välilehden.

Esimerkkejä välilehdistä

• Porkkanamafia – Tein tälle tosin ihan oman ohjelmansa, mutta periaate on sama.
• Zento Oy
• Gemilo Ltd
• Pepsi
• Pepsin “become a fan”-välilehti
• Läkerol – Hyvän Maun Ystävät
• YLE TV 2

Tilastointi

Muista myös lisätä esim. Google Analytics seurantakoodi välilehdellesi, jotta saisit tietää käyttäjämääristä. Koodille on myös oma FBML-taginsa.

11.3.2010 – Lisäsin muutaman esimerkin lisää.
11.2.2011 – Facebook poistaa koko FBML toiminnallisuuden ja jatkossa tabit pitää hostata omalla palvelimella. Jo tehdyt tabit jatkavat toimimista, mutta uusia ei voi enää tehdä.

Mene sinne.

Esimerksiksi Sanoman boikotoiminen olisikin jo aivan eri juttu. Yritys omistaa suurinpiirtein puoli Suomea, kuten vaikkapa huomattavan osan Suomen kaikista medioista; sanomalehtiä, aikakausilehtiä, verkkopalveluita, televisiokanavia, radiokanavia. Näiden lisäksi konserniin kuuluu valtava määrä muiden toimialojen yrityksiä Sanoma Traden (Rautakirja Oy) kautta.

Siinäpä siis firma jota ei aivan helposti boikottiin laitetakaan.

Mutta voi Almaparkaa! Se on vielä hahmotettavassa kokoluokassa ja kokonaisuudessaan boikotoitavissa. Kuvitteellisen Sanoma-boikotin kohdalla protestointi kohdistuisi luultavasti johonkin sen osaan, kuten sanomalehtiin. Alman kohdalla näin ei nyt ole, vaan boikotoinnin kohteeksi on joutunut myös yrityksen vasta ostama, yhden miehen johtama blogipalvelu Vuodatus.net. (Haastekampanja).

Blogiyhteisö käyttää politikointiin sen omia työkaluja, blogeja ja blogipalveluita. Bloggaajien verkko- ja yhteisövoima on perinteisesti ollut valtava, enkä yhtään epäilisi etteikö vuodatus.net joutuisi ongelmiin jos Almamedian kriisi ja konsernin boikotointi pitkittyisi.

Almamedian hallitus on kriisissä eikä erota yritykselle selvästi haittaa aiheuttanutta toimitusjohtajaansa. Kuinka Telanne voi toimia työssään, sillä tottahan toki alaisten luottamuspula TJ:aan on merkittävä ongelma. Boikotti on täysin oikeutettu, mutta pitäisikö meidän pohtia sen kohdistamista hieman uusiksi? Vuodatuksen menettäminen alalta olisi oikeasti merkittävä menetys yhteisölle.

Ymmärrän, että kaikki haluavat osallistua. Pitäisiköhän boikotin kärjen kuitenkin kohdistua lähinnä Lapin Kansaan, eikä sinne tänne minne sen kohdistaminen tuntuu helpommalta? Muistakaa koko boikottitohinalta myös viestittää suoraan yritykselle palautekanavia pitkin, kyllä sekin on toimivaa vaikkei niin dramaattiselta tuntuisikaan.

Just huomasin, mitä sen hakurivin vieressä olevan logon takaa löytyy: kaikki googlen hakusivuilla käytettävät kuvat yhdessä tiedostossa! (6.2 Kb)

Yksi käytönpaikka voisi olla rekisteröinti yms. lomakkeissa, joissa kysellään geo-tietoja, kuten asuinkaupunkia tai -maata. Käyttäjälle ehdotettaisiin tyhjän kentän vieressä valmista esimerkkiä, jolloin väärinkirjoitetut paikkakuntien nimet ainakin jonkin verran vähenevät suurien sivustojen tietokannoista.

Kiinnostuneille webbinörteille esimerkki lähdekoodeineen.

Syksyllä 2009: Tampere, täältä tullaan! Isona musta tulee Medianomi.

• TTVO:n ennakkotehtäväni 2008 – PDF 2,5 mt.

Klikkaa oikealla hiiren napilla ja “tallenna nimellä / save as”, jottei selaimesi jää jumiin tiedostokoon vuoksi.

Kiinnostuneet voivat lukea myös TTVO:n hakublogia. Kesäkuussa muistaakseni on haastattelut ja heinäkuussa tulee tietoa opiskelemaan pääsystä/hylkäyksestä. Ihan kivaa kun ei tarvitse hirveällä stressillä odottaa, lähinnä pienellä jänskätyksellä. Jos en pääse opiskelemaan niin jatkan kuten tähänkin asti: mielenkiintoisia töitä kyllä riittää enemmän kuin ehtisi tehdäkään. Päivitän tietoja hakuprosessista tänne ajan mittaan.

Tsemppiä kaikille muillekkin hakeneille!

Jokatapauksessa, tervetuloa katselemaan ja ennenkaikkea osallistumaan. Levittäkää viestiä eteenkinpäin:

Live Herring 2008
Jyväskylän taidemuseo / The Jyväskylä Art Museum
29.10. – 16.11. 2008 Jyväskylä, Finland

Live Herring ‘08 kutsuu pohjoismaiset taiteilijat tarjoamaan näyttelyyn uusmediataideteoksia, digitaalisia kuvia ja aiheeseen liittyviä työpaja-ehdotuksia.

Teosten ilmoittautuminen alkaa: 15.10. 2007
Teosten ilmoittautuminen päättyy: 30.4.2008
Ei jurytys- tai osallistumismaksua.

Live Herring ‘08 näyttely etsii kaikenlaista pohjoismaista uusmediataidetta verkkotaiteesta installaatioihin ja tietokonetaiteesta ääniteoksiin. Valittujen teosten / taiteilijoiden lista julkaistaan Live Herring -verkkosivulla (www.liveherring.org) 15.6.2008. Live Herring etsii myös työpaja-ehdotuksia. Näyttelyyn voi tarjota uusmediataideteoksia kaikista genreistä. Taideteokset voivat olla interaktiivisia, staattisia, online tai offline, hypernarratiivisia tai abstrakteja.

Kulkuri-lehden pyörittämisessä on ollut omat kommervenkkinsä ajan puutteen vuoksi, mutta olen nyt saanut avukseni kaksi mainiota ilmoitusmyyjää. Voi itse keskittyä lehden ulkoasun kehittämiseen ja toimitustyöhön.

Huh, ja kohta Japaniin! Jänskäpänskä.

Lisää tapahtumasta voi lukea osoitteesta www.liveherring.org

Pidin hyvänäkin vitsinä pitää tänään päällä t-paitaa, jossa lukee isolla edessä “ALE”. :-)

Huomatkaa miten hyvin WordPress taipuu hyvin tuommoiseenkin käyttöön.

Nyt siis teen töitä osuuskunnan kautta, mikä on kiva juttu.

Syksyllä aloitan Raymondin julkaiseman Kulkurin (Jyväskylän tapahtumat-lehti) päätoimittajana. Nykyinen PT Matti lähtee seikkailemaan Ulko Maailmaan. Syksyllä Kulkurista on tulossa myös nettiversio tapahtumakalentereineen kaikkineen – kuten olen täällä jo vähän vihjaillutkin. Nettiversion sisältöä tullaan pelkästä kalenterista laajentamaan huomattavasti.

Toisaalta voin esimerkiksi tallentaa jonkin tapahtumapaikan koordinaatit, jolloin saan piirrettyä kartan siitä, missä ja mitä kulloinkin tapahtuu. Miten olisi kännykkään kartta Jyväskylän tapahtumista tänään? Tai kartta Jyväskylän kesäteattereista? Tai vaikkapa kaikki tapahtumat tänään kilometrin säteellä siitä, missä nyt istut? Onnistuu!

Olen kehitellyt yksinkertaista geotaggaus-työkalua, jolla voin lisätä tapahtumapaikkatietoja tietokantaan lisätessäni oikeat koordinaatit vain hiiren klikkauksella. Tai voivat käyttäjätkin tietoja lisätä… Voin näyttää sen teille, tässä:

Etsi paikkakuntaa:
 

Klikkaa nuppineula oikeaan kohtaan kartassa, voit liikuttaa sitä tai klikata uuteen paikkaan. Peruaksesi paikkatiedot, klikkaa tyhjennä-nappia tai nuppineulaa.

Pituus:
   Leveys:
   

Kartat eivät ole kalenterin ainoa lukutapa, vaan normaalin webbisivuselailun lisäksi on luvassa mobiilit ja feedit. En paljasta vielä enempää, mutta projektista on varmasti tulossa lisää tietoa heinäkuun helteiden kuluessa. ;-)

Pari päivää sitten oivalsin, ettei aamuisin kaupungin yllä näkyvä usva ole aamukastetta, vaan silkkaa pölyä ja tietomua.

Puimurin vastaanotto on ollut upea. Ensimmäisellä viikolla yksittäisiä kävijöitä on ollut yli tuhat ja jutut ovat olleet mielenkintoisia (tänäänkin Katjan mainio syväluotaus valmistuvan opiskelijaparan stressiin). Yhteistyökuvioita solmitaan useisiin suuntiin ja mielenkiintoista tekemistä riittää vielä vaikka kuinka. Hyvä me!

Tekemistä riittää vielä tapahtumakalenterin ja tietysti juttujen kanssa. Tulossa mm. raportti wikiseminaarista jonne tänään menen.

Tuntui niin turhalta opiskella vain paperien vuoksi.

Jatkan opiskeluja vielä jonkin aikaa ainakin, sekalaisia kursseja ja projekteja. Ehkäpä haen parin vuoden päästä johonkin yliopistoon (olen aina ollut wannabe-yliopistoihminen), joskin ilman lukiopapereita se voi olla vaikeaa. Toisaalta voin myös vaihtaa Tampereen AMK:hon tai mennä esim. Lahteen. Mun filosofiaan ei enää kuulu valmistua JAMKista. Pitäisi löytää joku paikka, jolla voisi oikeasti olla jotain mielenkiintoista näytettävää, opetettavaa ja joka olisi kaikinpuolin hyvä ponnahduslauta ammattiin.

Toisaalta.

Sanovat papereiden olevan turhia ja medianomien tyhjäntoimittajia (varoitus: katkera vuodatus). Keneltä niitä numeroita on oikeasti kysytty? Ensimmäinen kysymys on aina, mitä sä osaat?