Ihminen.org - Mikael Korpela » Latvia

Räntäsade kotiin saattelee

Mikael — Sat, 17 Oct 2009 20:30:30 +0000

Jumissa jossain Latviassa. Sataa räntää.

Eilisen valvomisen jälkeen en päässyt kovin aikaisin liikkeelle. Riika ei muutenkaan ole kovin vauhdikas kaupunki lähteä. Julkiset kulkevat todella huonosti hyville liftauspaikoille kehätielle, joka on kaukana kaupungista.

Näytän edelleenkin vähän roistolta, oli sumuista ja lumista. Sitten lopulta kävi juuri niinkuin arvelin päivän alussa käyvänkin: jäin jumiin rajalle. Ulkona sataa vettä kaatamalla, mutta onneksi löysin Salacgrīvasta hotellin, joka tosin oli hinnoiltaan ihan liian kallis. Toiseksi onneksi onnistuin tinkimään hinnan alle puoleen lopullisesta, vaikka tiskin toisella puolella osattiin vain latviaa, venäjää ja saksaa. Onnistuisikohan Suomessa?

Joskus näin. Lähdin ajoissa juuri tämän vuoksi, nyt on vielä huominen aikaa päätyä Tallinnaan ja Helsinkiin. Tampereelle voi kruisailla vaikka junalla. Väsynyt hippi on nyt ihan tyytyväinen hotellilukaaliin.

Yö pomppien

Mikael — Sat, 17 Oct 2009 09:14:41 +0000

ManGo heittää keikkaa Riikassa, Latviassa

Aika suunnata takaisin Suomeen. Päivät täällä menivät lähinnä jatkuvan viikonlopun muodossa ja eilen Riika muuttui yhdeksi isoksi bilekaupungiksi. Varsinkin turistien kansoittamalla vanhalla kaupungilla bassojytke raikui keskiaikaisissa kivijaloissa pitkään.

Eilisestä tuli pomppimispäivä. Alkuillasta kävin moikkaamssa Puolassa tapaamaani Latvialaista jonkinlaisella lukiotason taidekoululla. Siellä oli skidien disko menossa ja kaverin bändi soitti akustisilla (vahvistettua tosin) skata. Pompiti pompiti teinien kanssa siellä. Myöhemmin yöllä parin rauhallisemman baarin jälkeen space dogissa soitettiin ehkä huonointa kasarimusaa ikänä, mutta meno oli hyvä. Seuran latvialaiset tosin oli jääneet matkasta edellisen baarin jälkeen, joten loppuilta meni taas lähinnä australialaisten kanssa.

Riika on täynä australialaisia ja suomalaisia.

Suomea siellä, suomea tuolla, joka puolella suomea

Mikael — Thu, 15 Oct 2009 11:03:32 +0000

Stockan hullut päivät Riikassa

Monet Suomalaiset yritykset toimivat myös Balttiassa. Liettuassa näin ainakin R-kioskeja ja Seppälää. Tallinnassa näitä toki riittäyä, mutta Riikassakin törmää jatkuvasti tuttuihin logoihin: prismaa, tiimaria, seppälää, r-kioskia, k-rautaa, nestettä, hesburgeria, stockmannia ja finnkinoa (nimellä “forumkino”).

Näiden lisäksi eilinen päivä meni pitkälti suomea kuunnelessa. Hostellilla tuntuisi olevan paljon suomalaisia. Eikä minulla mitään erityistä tarvetta ole suomalaisille täällä jutella. Sitä varten voin pysyä Suomessakin. Lounaspaikalla ja sen jälkeisessä kahvilassa molemmissa vieressä istui suomalainen seurue. Myöhemmin kadulla on muutamaankin otteeseen mennyt suomea puhuvia ohitse. Halvat lennot Riikaan…

Varsinaisten latvialaisten kyytiinkään en ole vielä kertaakaan liftannut! Eilen illalla sentäs tapasin useita latvialaisia baarissa, jossa pyörähdin. Seurueemme oli varsin monikansallinen: USAlaisia, australialaisia, meksikolainen ja taisi siellä pari brittiäkin pyörähtää.

Jyväskylä-Riga

Mikael — Tue, 13 Oct 2009 20:21:44 +0000

Liftaamalla matkustaminen on usein seikkailu sinänsä, ennenkuin edes pääsee matkanpäähän perille leputtamaan väsyneitä jalkoja ja huuhtomaan tien pölyt suihkussa. Niin myös tällä kerralla. Lähdin eilen aamupäivällä Jyväskylästä ja jokin on Suomessa nyt muuttunut. Minut poimi jo toisen kerran perättäin Jyväskylän liftipaikalta kyytiinsä rekka (eikä siinä edes mahdu rekka pysähtymään) ja olen moisen kuullut tapahtuvan ihan muutama viikko sitten myös. Vuosien aikana olen saanut rekoilta kyytejä Suomessa vain kahdesti aiemmin! Hyvä kehityssuunta kuitennii.

Tampereella hyppäsin lopulta junaan. Tunnin viinikan kaoottisessa risteyksessä räntäsateessa ja kylmässä tuulessa liftattuani kyllästyin siihen touhuun ja kiireeseen. Halusin yöksi Tallinnaan ja minulla oli viimeinen laiva napattavana.

Aamupäivällä liftipaikalle etsiytyminen bussilla sujui jo ihan rutiinilla. Osaan pikkuhiljaa liikkua Tallinnassa ilman karttaa.

Näytän varmaan liian korstolta liftaamiseen mustan talvitakin ja muutenkin tumman vaatetuksen vuoksi. Se symppis punateepaitainen ja kesäinen heppu vetoaa varmasti ihan eri tavalla, kuin tällainen syysmörkö pimeydessä. Kyydit antoivat usein odotututtaa itseään. Eteenpäin kuitenkin pääsin ja aina kuskit puhuivat Suomea. Kaikki ovat olleet Suomessa töissä joskus.

Latvian rajan tuntumassa matkani jumahti täysin. Kahden tunnin hyisen liftaamisen jälkeen laskeutui pimeä. Liftasin huoltoaseman (24h) ja hotellin mainoskyltin vierellä katulamppujen valossa, joten aivan huono asetelma ei ollut. Telttaahan minulla ei ole, eikä näin kylmän kelin makuupussiakaan. Ajattelin jo painella hotellille, kun tapasinkin kolme virolaista roadtrippaajaa matkalla Amsterdamiin. Lopulta pääsin Riikaan tässä rattoisassa seurassa. Tuut meidän mukaan Hollantiin! Viikon päästä takasi Ruotsin kautta! Ei huono idis!

Vaan ei, halusin nyt Riikaan. Pojat oli matkalla juomaan, polttamaan ja etsimään naisia. Kaksi uljaasta roadtrip-kolmikosta alkoivat olla jo Riikan kohdalla niin tuiterissa viskistä, etteivät oikein osanneet navigoida oikeaan suuntaan. Yritin kovasti ohjeistaa suuntaa Liettuaan ja Puolaan, mutta lopulta tästä huolimatta kun tiemme erkanivat, lähtivät jätkät Jurmalaan ja kohti Venäjää. Nägemist vaa!

Kun hyppäsin roadtrippaajien autosta ulos, olin 20km päässä keskustasta Riikan ohitustiellä. Pimeässä, kylmässä ja kello oli yli yhdeksän.

Menin juttelemaan autoaan korjaavalle venäläiselle mieskolmikolle (yli puolet riikalaisista ja 27% maan kansalaisista on venäläisiä). Työnsimme yhdessä auton liikkeelle ja sain kyydin keskustaan. Vanhassa kaupungissa painelin suoraan ensimmäiseen näkemääni hostelliin (vain 6 euroa yö!). Nyt vain hetki, niin väsynyt ja ruokittu matkaaja uinahtaa.

Hostellin rappukäytävässä kuuluu suomalaisen naisseurueen puhetta…