<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Sivuston Filosofiaa kommentit</title>
	<atom:link href="http://www.ihminen.org/filosofiaa/comments/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.ihminen.org/filosofiaa</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Wed, 18 Feb 2009 11:47:30 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.3.1</generator>
	<item>
		<title>Juha-pekka on kommentoinut artikkelia Omilla aivoilla ajattelu.</title>
		<link>http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/11/omilla-aivoilla-ajattelu/#comment-49</link>
		<dc:creator>Juha-pekka</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 18 Feb 2009 11:47:30 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/11/omilla-aivoilla-ajattelu/#comment-49</guid>
		<description>Itselläni oli tarkoitus hakea/ja päästä lukioon peruskolulun jälkeen ja siinä samaan aikajaksoon , minulle puhkesi psykoosi tosin lyhytkestoinen onneksi (ja tällä hetkellä ole terve kuin pukki:) Näin jälkikäteen tapahtumia pohdittuani , olin ollut yleensä tunnolline opiskelija jolla ei ollut vaikeuksia saada 7 arvosanaa useimmista aineiden kokeista. Ylipäätään mielenkiinto opiskeluun tapettiin yläasteella , ja neutraalina kävin sen läpi kun pakko oli. kun Useimmista yrityksistäni huolimatta en pääsyt opiskelemaan Lukioon (yritin sitä jopa ammattitutkinnon kanssa sairaudesta toipumisen jälkeen) ja ammattikouluun lähinnä lähdin äitini lievällä painostuksella. Ammattikoolu ei kuitenkaan ollut väärä paikka -vaan siellä sain uuden kipinän opiskeluun ja Suurtalouskokiksi valmistuneena , todituksessa oli ka. 3.6 (arvostelu asteikko 1-5) eli näin yhteenvetona ammattikoulu oli pedagogisempi kuin yläaste! ja selvästi paremmin asiat opin. tällä hetkellä on yliopistoon haku käynnissä -ja se on mahdollista koska takataskussa on 3-vuotinen ammatillinen tutkinto.

Mielestäni ylästellaa olisi hyvää jo tutustua ihan pidempien jaksojen kanssa työelämään -Lukio on hyvä vaihtoehto mutta ei sovellu kaikille. kannatan myös yhdistelmäopintoja:) Mielestäni on hyvää ja rohkeaa ajatella itse ja samalla ottaa vastuuta sitten päätöksistään.

Elämä on tärkein opettajani, yhdellä tutkinnolla olen ollut 10 eria alan töissä, ja mitä tulee armeijaan on hyvä myös tehdä siitä jo ajoissa selkeä käsitys , miksi menen , miksi en mene -jos ei terveydellisista tai vakaumuksellisista syistä voi mennä on hyvä ajatella siviilipalvelusta tai aseetonta palvelusta. Monissa elämän käänteissä olen huomannut että Jumalan johdatus on 100% mahdollisuus monella nuorelle -kunhan muistaa kolkuttaa oikeaa ovea. ja maailma ei kaadu vaikka joutuisi vaihtamaan opiskelu alaa kesken..</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Itselläni oli tarkoitus hakea/ja päästä lukioon peruskolulun jälkeen ja siinä samaan aikajaksoon , minulle puhkesi psykoosi tosin lyhytkestoinen onneksi (ja tällä hetkellä ole terve kuin pukki:) Näin jälkikäteen tapahtumia pohdittuani , olin ollut yleensä tunnolline opiskelija jolla ei ollut vaikeuksia saada 7 arvosanaa useimmista aineiden kokeista. Ylipäätään mielenkiinto opiskeluun tapettiin yläasteella , ja neutraalina kävin sen läpi kun pakko oli. kun Useimmista yrityksistäni huolimatta en pääsyt opiskelemaan Lukioon (yritin sitä jopa ammattitutkinnon kanssa sairaudesta toipumisen jälkeen) ja ammattikouluun lähinnä lähdin äitini lievällä painostuksella. Ammattikoolu ei kuitenkaan ollut väärä paikka -vaan siellä sain uuden kipinän opiskeluun ja Suurtalouskokiksi valmistuneena , todituksessa oli ka. 3.6 (arvostelu asteikko 1-5) eli näin yhteenvetona ammattikoulu oli pedagogisempi kuin yläaste! ja selvästi paremmin asiat opin. tällä hetkellä on yliopistoon haku käynnissä -ja se on mahdollista koska takataskussa on 3-vuotinen ammatillinen tutkinto.</p>
<p>Mielestäni ylästellaa olisi hyvää jo tutustua ihan pidempien jaksojen kanssa työelämään -Lukio on hyvä vaihtoehto mutta ei sovellu kaikille. kannatan myös yhdistelmäopintoja:) Mielestäni on hyvää ja rohkeaa ajatella itse ja samalla ottaa vastuuta sitten päätöksistään.</p>
<p>Elämä on tärkein opettajani, yhdellä tutkinnolla olen ollut 10 eria alan töissä, ja mitä tulee armeijaan on hyvä myös tehdä siitä jo ajoissa selkeä käsitys , miksi menen , miksi en mene -jos ei terveydellisista tai vakaumuksellisista syistä voi mennä on hyvä ajatella siviilipalvelusta tai aseetonta palvelusta. Monissa elämän käänteissä olen huomannut että Jumalan johdatus on 100% mahdollisuus monella nuorelle -kunhan muistaa kolkuttaa oikeaa ovea. ja maailma ei kaadu vaikka joutuisi vaihtamaan opiskelu alaa kesken..</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>jakis on kommentoinut artikkelia Etiikan/moraalin yleispätevyydestä</title>
		<link>http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/03/etiikanmoraalin-yleispatevyydesta/#comment-28</link>
		<dc:creator>jakis</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 30 Jan 2008 14:32:40 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/03/etiikanmoraalin-yleispatevyydesta/#comment-28</guid>
		<description>:D</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>:D</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>deltax on kommentoinut artikkelia Kuka heittää ensimmäisen kiven</title>
		<link>http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/12/kuka-heittaa-ensimmaisen-kiven/#comment-54</link>
		<dc:creator>deltax</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 25 Aug 2006 09:31:18 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/12/kuka-heittaa-ensimmaisen-kiven/#comment-54</guid>
		<description>Mitä on ihmisyys?

Joskus siihen on sisällytetty miehet ja naiset, joskus vain miehet. Joskus (1600-luvulta alkaen) ihmisyyteen lisättiin myös muita ns. rotuja.

En siten ymmärrä miten sosiaalinen ja moraalinen ulottuvuus irroitetaan kätevästi.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Mitä on ihmisyys?</p>
<p>Joskus siihen on sisällytetty miehet ja naiset, joskus vain miehet. Joskus (1600-luvulta alkaen) ihmisyyteen lisättiin myös muita ns. rotuja.</p>
<p>En siten ymmärrä miten sosiaalinen ja moraalinen ulottuvuus irroitetaan kätevästi.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Ope on kommentoinut artikkelia Hassu juttu olla olemassa</title>
		<link>http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/31/hassu-juttu-olla-olemassa/#comment-58</link>
		<dc:creator>Ope</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 31 May 2006 12:02:32 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/31/hassu-juttu-olla-olemassa/#comment-58</guid>
		<description>Miettikääpä kuinka suuri teollisuus juuri tuon tyhjän täyttämiseksi on muodostunut. Teollisuus juuri siinä mielessä, että täytettä tuotetaan aika tavalle tietoisesti. Kiinnostavaa olisi tietenkin pohtia kysymystä todellisista ja epätodellisista tarpeista (esim. H. Marcuse, E. Fromm, T. W. Adorno) tähän liittyen. Adornohan kuuluisasti muotoile, ettei väärässä yhteiskunnassa voi olla oikeaa elämää...</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Miettikääpä kuinka suuri teollisuus juuri tuon tyhjän täyttämiseksi on muodostunut. Teollisuus juuri siinä mielessä, että täytettä tuotetaan aika tavalle tietoisesti. Kiinnostavaa olisi tietenkin pohtia kysymystä todellisista ja epätodellisista tarpeista (esim. H. Marcuse, E. Fromm, T. W. Adorno) tähän liittyen. Adornohan kuuluisasti muotoile, ettei väärässä yhteiskunnassa voi olla oikeaa elämää&#8230;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Ope on kommentoinut artikkelia Yhteiskunnalliset arvot ja subjektiivisuus</title>
		<link>http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/24/yhteiskunnalliset-arvot-ja-subjektiivisuus/#comment-55</link>
		<dc:creator>Ope</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 31 May 2006 11:58:21 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/24/yhteiskunnalliset-arvot-ja-subjektiivisuus/#comment-55</guid>
		<description>Tsekkaappa G. W. F. Hegelin teosta Oikeusfilosofia. Sieltä voit löytää kaikkea kiinnostavaa pohdintoihisi liittyen...</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Tsekkaappa G. W. F. Hegelin teosta Oikeusfilosofia. Sieltä voit löytää kaikkea kiinnostavaa pohdintoihisi liittyen&#8230;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Matti_L on kommentoinut artikkelia Hyvästä/oikeasta elämästä</title>
		<link>http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/04/19/hyvastaoikeasta-elamasta/#comment-7</link>
		<dc:creator>Matti_L</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 31 May 2006 10:54:20 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/04/19/hyvastaoikeasta-elamasta/#comment-7</guid>
		<description>Jospa ne ovat samoja vaistoja, jotka ohjaavat sekä ihmistä, että eläintä?
Kumpaakin ajaa eteenpäin ahneus. Kumpikin haluaa tyydyttää omat halunsa ja tarpeensa.

Tunne itseni tietääkseni, että maailmassa ei ole sellaista rahasummaa jota en ottaisi, jos siihen olisi mahdollisuus. Rahalla kun saa helpomman elämän. Saa tavaraa ja ruokaa.
Ja koiralle ei taida olla sellaista ruoka-annosta, josta se tulisi kylläiseksi.

Mutta mitä tapahtuu, kun ihmisen ahneus tyydytetään? Kun ihminen saa niin paljon rahaa, kuin on tarpeen ja ylikin. Tuleeko ihminen onnelliseksi?
Epäilen.

Vai tietääkö joku rikastuneen ihmisen, joka on oikeasti onnellinen ja tyytyväinen? Minulle tulee vain mieleen rikastuneet kokaiiniriippuvaiset tähdet juorulehtien sivuilta. Tai Suomalainen lottovoittaja. Koko elämänsä parempaa toivonut saakin äkkiä unelmansa toteen. Muistan lukeneeni useammastakin tapauksesta, jossa äkillinen rikastuminen ei tuonutkaan onnea, vaan tarina päättyikin traagisesti.

Ehkä maaliin pääseminen on liikaa ihmiselle. Ei ole enää mitään, mikä ajaa eteenpäin. Kaikki on nyt ja tässä.

Kenties ne oikeasti onnelliset ihmiset eivät kuuluta seiskassa onneaan.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Jospa ne ovat samoja vaistoja, jotka ohjaavat sekä ihmistä, että eläintä?<br />
Kumpaakin ajaa eteenpäin ahneus. Kumpikin haluaa tyydyttää omat halunsa ja tarpeensa.</p>
<p>Tunne itseni tietääkseni, että maailmassa ei ole sellaista rahasummaa jota en ottaisi, jos siihen olisi mahdollisuus. Rahalla kun saa helpomman elämän. Saa tavaraa ja ruokaa.<br />
Ja koiralle ei taida olla sellaista ruoka-annosta, josta se tulisi kylläiseksi.</p>
<p>Mutta mitä tapahtuu, kun ihmisen ahneus tyydytetään? Kun ihminen saa niin paljon rahaa, kuin on tarpeen ja ylikin. Tuleeko ihminen onnelliseksi?<br />
Epäilen.</p>
<p>Vai tietääkö joku rikastuneen ihmisen, joka on oikeasti onnellinen ja tyytyväinen? Minulle tulee vain mieleen rikastuneet kokaiiniriippuvaiset tähdet juorulehtien sivuilta. Tai Suomalainen lottovoittaja. Koko elämänsä parempaa toivonut saakin äkkiä unelmansa toteen. Muistan lukeneeni useammastakin tapauksesta, jossa äkillinen rikastuminen ei tuonutkaan onnea, vaan tarina päättyikin traagisesti.</p>
<p>Ehkä maaliin pääseminen on liikaa ihmiselle. Ei ole enää mitään, mikä ajaa eteenpäin. Kaikki on nyt ja tässä.</p>
<p>Kenties ne oikeasti onnelliset ihmiset eivät kuuluta seiskassa onneaan.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Matti_L on kommentoinut artikkelia Kaksijalkainen höyhenetön</title>
		<link>http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/04/21/kaksijalkainen-hoyheneton/#comment-14</link>
		<dc:creator>Matti_L</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 31 May 2006 10:40:43 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/04/21/kaksijalkainen-hoyheneton/#comment-14</guid>
		<description>Tuota hengen olemassaoloa ja sijaintia minäkin olen pohtinut. Liekö tämän kurssin avuja, mutta viimeksi tänä aamuna mieleeni putkahti kysymys siitä, missä henki on yöllä, kun nukun. Päivisin sielu, henki tai mikä tahansa on helppo paikantaa. Se on ruumiini vankina. Näkee ja kokee samat tapahtumat, mitkä raihnainen ruumiskin.

Mutta yö. Mihin pakenee henki? Miksi tajunta hämärtyy? Jos kuolen yöllä, johtuuko se siitä, että henkeni ei ehtinyt ajoissa takaisin ruumiiseeni?
Ei nämä asiat pohtimalla aukea. Aivoja tutkimalla voi esittää valistuneita päätelmiä, mutta absoluuttinen totuus antaa odottaa itseään.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Tuota hengen olemassaoloa ja sijaintia minäkin olen pohtinut. Liekö tämän kurssin avuja, mutta viimeksi tänä aamuna mieleeni putkahti kysymys siitä, missä henki on yöllä, kun nukun. Päivisin sielu, henki tai mikä tahansa on helppo paikantaa. Se on ruumiini vankina. Näkee ja kokee samat tapahtumat, mitkä raihnainen ruumiskin.</p>
<p>Mutta yö. Mihin pakenee henki? Miksi tajunta hämärtyy? Jos kuolen yöllä, johtuuko se siitä, että henkeni ei ehtinyt ajoissa takaisin ruumiiseeni?<br />
Ei nämä asiat pohtimalla aukea. Aivoja tutkimalla voi esittää valistuneita päätelmiä, mutta absoluuttinen totuus antaa odottaa itseään.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Matti_L on kommentoinut artikkelia Romanttinen luonnonfilosofia</title>
		<link>http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/04/26/romanttinen-luonnonfilosofia/#comment-19</link>
		<dc:creator>Matti_L</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 31 May 2006 10:11:23 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/04/26/romanttinen-luonnonfilosofia/#comment-19</guid>
		<description>Lähelle on vaikea nähdä. Mitä kauempana tapahtumat ovat, sitä helpompi niihin on löytää ratkaisu. Arkipäivän pysähtymisestä on luovuttu ja tehty lähimmäisen auttamisesta auttamiselämyksiä.

Auttamiselämykseen kuuluu elinkaarimalli-ajattelu. Se alkaa kurjan lapsen kuvan näyttämisellä. Riepuihin pukeutunut paljasjalkainen kehitysmaan lapsi katsoo anovasti suurilla ruskeilla silmillään hyvinvointiyhteiskunnan jäsentä. Jäsen tuntee piston rinnassaan ja lahjoittaa pitkätukkaisen gaalaisännän opastuksella roposen lapsen auttamiseksi.

Olo paranee ja ihminen tuntee tehneensä osansa. Suurisieluista peräti?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Lähelle on vaikea nähdä. Mitä kauempana tapahtumat ovat, sitä helpompi niihin on löytää ratkaisu. Arkipäivän pysähtymisestä on luovuttu ja tehty lähimmäisen auttamisesta auttamiselämyksiä.</p>
<p>Auttamiselämykseen kuuluu elinkaarimalli-ajattelu. Se alkaa kurjan lapsen kuvan näyttämisellä. Riepuihin pukeutunut paljasjalkainen kehitysmaan lapsi katsoo anovasti suurilla ruskeilla silmillään hyvinvointiyhteiskunnan jäsentä. Jäsen tuntee piston rinnassaan ja lahjoittaa pitkätukkaisen gaalaisännän opastuksella roposen lapsen auttamiseksi.</p>
<p>Olo paranee ja ihminen tuntee tehneensä osansa. Suurisieluista peräti?</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Matti_L on kommentoinut artikkelia Etiikan/moraalin yleispätevyydestä</title>
		<link>http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/03/etiikanmoraalin-yleispatevyydesta/#comment-27</link>
		<dc:creator>Matti_L</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 31 May 2006 09:58:39 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/03/etiikanmoraalin-yleispatevyydesta/#comment-27</guid>
		<description>Omassa tuttavapiirissäni on kaksi oman hengen riistänyttä. Kumpikin oli sairas ja väsynyt. Ymmärrän kyllä heidän ratkaisunsa. Pitkä sairaus, jatkuvat leikkaukset, loputon sairaalassaolo ja tulevaisuuden puuttuminen tekevät tehtävänsä. Ehkä ne omaiset, jotka eivät ratkaisua ymmärtäneet, eivät nähneet tai halunneet nähdä sitä väsymystä, joka puolison tai isän oli vallannut.
Ymmärrän kyllä sen epätietoisuuden aiheuttaman vihan. Miksi isä teki niin? Kun kysymyksiin ei saa vastausta, velloo asia mielessä pitkään. Todennäköisesti koko loppuelämän.

Jos itsemurha on yhteiskunnassamme eettisesti väärin, on puolestaan terminaalivaiheessa olevien riuduttaminen eettisesti hyväksyttävää. Kun sairaudessa on ylitetty tietty vaihe, tekee lääkäri päätöksen lääkehoidon, ravinnon ja nesteytyksen lopettamisesta. Tuo vaihe voi kestää päiviä.
Siinä sitten ihminen kuihtuu hiljaa pois. Eikä kuivuminen voi tuntua hyvältä.

Sivustakatsojana ei voi välttyä miettimästä, mikä olisi armeliainta. Hidas kiduttaminen vai nopea lähtö.
Eutanasia on kielletty, mutta hitaasti tappaminen hoidon puutteeseen on sallittu ja näin ollen eettisesti oikein.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Omassa tuttavapiirissäni on kaksi oman hengen riistänyttä. Kumpikin oli sairas ja väsynyt. Ymmärrän kyllä heidän ratkaisunsa. Pitkä sairaus, jatkuvat leikkaukset, loputon sairaalassaolo ja tulevaisuuden puuttuminen tekevät tehtävänsä. Ehkä ne omaiset, jotka eivät ratkaisua ymmärtäneet, eivät nähneet tai halunneet nähdä sitä väsymystä, joka puolison tai isän oli vallannut.<br />
Ymmärrän kyllä sen epätietoisuuden aiheuttaman vihan. Miksi isä teki niin? Kun kysymyksiin ei saa vastausta, velloo asia mielessä pitkään. Todennäköisesti koko loppuelämän.</p>
<p>Jos itsemurha on yhteiskunnassamme eettisesti väärin, on puolestaan terminaalivaiheessa olevien riuduttaminen eettisesti hyväksyttävää. Kun sairaudessa on ylitetty tietty vaihe, tekee lääkäri päätöksen lääkehoidon, ravinnon ja nesteytyksen lopettamisesta. Tuo vaihe voi kestää päiviä.<br />
Siinä sitten ihminen kuihtuu hiljaa pois. Eikä kuivuminen voi tuntua hyvältä.</p>
<p>Sivustakatsojana ei voi välttyä miettimästä, mikä olisi armeliainta. Hidas kiduttaminen vai nopea lähtö.<br />
Eutanasia on kielletty, mutta hitaasti tappaminen hoidon puutteeseen on sallittu ja näin ollen eettisesti oikein.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Matti_L on kommentoinut artikkelia Ihmisen outo luonteenpiirre..</title>
		<link>http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/04/ihmisen-outo-luonteenpiirre/#comment-38</link>
		<dc:creator>Matti_L</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 31 May 2006 09:32:18 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ihminen.org/filosofiaa/2006/05/04/ihmisen-outo-luonteenpiirre/#comment-38</guid>
		<description>Nuorella tai ujolla ihmisellä muuttunut käytös johtuu vain siitä, että uskaltaa olla enemmän oma itsensä. (Tämä on siis minun havainnointia ja vilosofointia.) Kun ikää ja kokemusta karttuu, voi ottaa rennommin, eikä tarvitse koko ajan ajatella, miltä kaikki vaikuttaa muiden mielestä.

Ehkä tämä rentous kulminoituu juuri sillä lomareissulla, kun ei tarvitse ajatella miltä vaikuttaa ja mihin muut ovat tottuneet.

Ympäristön kannalta muutos on negatiivinen asia. Kun totuttu asia ei olekaan enää niin kuin se on ollut vuosia, menee asioilta pohja pois. Kun työpaikan vaatimaton työmyyrä hermostuu ja sanoo ei, on koko porukka ihmeissään. Mikä siihen on tullut?
Tai kun pikkurouva ei enää olekaan miehensä palvelija. Mikäs siihen on mennyt?

Ehkä kyse on siitä, että ihminen on väärässä muotissa. Eikä vaatimaton ja hyvä ihminen tahdo turhaan pahoittaa toisten mieliä. Sitten jossain vaiheessa läikähtää yli.

Henkilökohtaisesti minua ärsyttää se ihmisten tapa esittää jotain muuta, mitä ovat. Tiedätte varmaan sen henkisesti autonmyyjä-kiinteistönvälittäjä -tyypin. Kivaa on ja hyvin menee oikein suurielkeisesti.
Tekee mieli pestä käsi, jos joutuu moista kättelemään.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Nuorella tai ujolla ihmisellä muuttunut käytös johtuu vain siitä, että uskaltaa olla enemmän oma itsensä. (Tämä on siis minun havainnointia ja vilosofointia.) Kun ikää ja kokemusta karttuu, voi ottaa rennommin, eikä tarvitse koko ajan ajatella, miltä kaikki vaikuttaa muiden mielestä.</p>
<p>Ehkä tämä rentous kulminoituu juuri sillä lomareissulla, kun ei tarvitse ajatella miltä vaikuttaa ja mihin muut ovat tottuneet.</p>
<p>Ympäristön kannalta muutos on negatiivinen asia. Kun totuttu asia ei olekaan enää niin kuin se on ollut vuosia, menee asioilta pohja pois. Kun työpaikan vaatimaton työmyyrä hermostuu ja sanoo ei, on koko porukka ihmeissään. Mikä siihen on tullut?<br />
Tai kun pikkurouva ei enää olekaan miehensä palvelija. Mikäs siihen on mennyt?</p>
<p>Ehkä kyse on siitä, että ihminen on väärässä muotissa. Eikä vaatimaton ja hyvä ihminen tahdo turhaan pahoittaa toisten mieliä. Sitten jossain vaiheessa läikähtää yli.</p>
<p>Henkilökohtaisesti minua ärsyttää se ihmisten tapa esittää jotain muuta, mitä ovat. Tiedätte varmaan sen henkisesti autonmyyjä-kiinteistönvälittäjä -tyypin. Kivaa on ja hyvin menee oikein suurielkeisesti.<br />
Tekee mieli pestä käsi, jos joutuu moista kättelemään.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

