Filosofiaa

Oli erittäin mielenkiintoista lukea Locken ja Rousseaun filosofioiden käytännön eroista. Minulla ei ole ollut aavistustakaan, miten tiukasti molemmat ovat olleet nykyaikaisen poliittisen ajattelun perustoina. On myös mielenkiintoista havaita, miten filosofia näkyy käytännössä helpoiten politiikassa. Vasta nyt ymmärrän miten vähän lukiofilosofia käsittelee tällaisten ajattelijoiden ja tekstien käytännöllisiä seurauksia. Itse en voi suoralta kädeltä kumota kummankaan herran ajatuksia edes järkiperättömillä perusteilla, vaan näen molemmat ajattelutavat yhdistyneinä nyky-yhteiskunnassa enemmän tai (yleensä) vähemmän tasaisesti.
Tarkastellaanpa niiden suhdetta historiallisesti: sitten 90-luvun alun poliittisen myllerryksen Locken ajatusmaailmaa vastaavat ideologiat kuten nykypäivän liberaali demokratia ovat saaneet selkävoiton Rousseaulaisesta enemmistöajattelusta. Syy lienee “vastavoiman” puuttuminen. Teesi otti siis selkävoiton antiteesistä. Synteesi syntyi silti: Nyt liberaali elitismi on erittäin voimakkaassa asemassa, myös niissä ryhmittymissä, jotka ovat ulospäin enemmistökeskeisiä (=”vasemmistolaiset” valtapuolueet). Tästä voimme rakentaa päätelmän, jota osa Marxin jälkeläisistä on pitänyt totena jo 100 vuotta.
Liberaalin demokratian ja parlamentaristisen vasemmistolaisuuden kädenvääntö päättyy ensimmäisen voittoon, eriasteisena riippuen poliittisen järjestelmän holhoamisen tasosta. Vaikka tämä ei välttämättä tarkoita sellaista kurjistumista mitä esim. Lenin yhteiskunnassa näkee manatessaan esiin yhtenäistä proletariaattia 1900-luvun alun Venäjällä, johtaa se Rousseaun määrittelemän vapauden kaventumiseen suurelta osalta kansaa. Tämän seurauksia on nähty myös nykyaikana suuressa osassa Eurooppaa, kun pienikin kipinä saattaa aiheuttaa maantieteelliset rajat ylittäviä mellakoita tiettyjen kansanosien keskuudessa. Kun Rousseaun muotoilemassa korruptoituneessa luonnontilassa tietty vapauden riiston raja ylittyy, syntyy väistämättä konflikti eri kansanosien (vrt. Marxin luokat) välillä. Näin väkivallasta tulee se katalyytti joka kiihdyttää yhteiskunnallisen muutoksen täyteen vauhtiinsa, vallankumoukseen.

Tämä artikkeli on julkaistu torstaina 4. toukokuuta 2006 kello 10.14 ja sen aiheena on Yhteiskunta. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Sekä vastauksien kirjoittaminen että seurantailmoitusten lähettäminen on juuri nyt estetty.