Ihminen.org

Minulla ja Pekalla lukee ovessa “Ei ilmaisjakelua, kiitos”. Kohtelias, selkeä ja ytimekäs. Mutta ei! Seurakuntaviesti vaan tulla kolahti laskujen kanssa sisään. Kumpikaan meistä ei kuulu kirkkoon ja vaikka hengelliset asiat sinänsä olisivatkin kiinnostavia, on minussa ainakin olemassa jonkinlainen periaatenillittäjän geeni. Laitoin seurakuntaviestin toimitukselle palautetta, että ei kiitos enää, tietysti tapani mukaisesti ystävälliseen sävyyn. Lehden tiedottaja/toimittaja Kaarina Heiskanen vastasikin viestiini pahoitellen ja kertoen vievänsä asian eteenpäin.

Tähän väliin kerrottakoon, että kuluttajaviraston ennakkopäätöksellä “ei mainoksia” -kielto ei koske tiedotuslehtiä, jollaisia seurakuntien- ja kaupunkien lehdet yleensä ovat. “Ei ilmaisjakelua” taas koskee myös tiedotuslehtiä, joten meidän luukustamme pitäisi tulla vain hesari, tiedelehti ja laskuja.

Heiskasen viestiä seuraavana päivänä yhteyttä otti myös Johanna Rautiainen Kirkko-mediat Oy:stä. Käytäntö on kuulemma sellainen, että lehti jaetaan kaikkiin talouksiin Jyväskylässä, mutta että toivettani kuitenkin voitaisiin noudattaa:

“Seurakuntaviesti jaetaan Postin osoitteettomana jakeluna kaikkiin talouksiin Jyväskylässä. Välitämme toivomuksenne Postin jakeluorganisaatiolle, ettei lehteä enää jaettaisi teille.”

Tuosta sähköpostinvaihdosta on jo aikaa ja edelleenkin seurakuntaviesti, lupauksista huolimatta, kolahtaa luukusta sisään. Tänään juttelin postissa työskentelevän tutun kanssa. Hän oli nähnyt nimeni jollain kumman erikoislistalla postissa ja kysellyt asiasta lisää. Oli selvinnyt, että Jyväskylän postilla on muutaman kymmenen ihmisen lista, jotka ovat - kuten minä - valittaneet seurakuntaviestin jakelusta.

Kuvio on todella kummallinen. Kuluttajavirasto ohjeistaa: älkää jakako tiedotuslehtiä “ei ilmaisjakelua” -postilaatikoihin. Seurakuntaviestin toimitus sanoo samaa. Seurakuntaviestin kustantaja sanoo, että lehti jaetaan kaikkiin talouksiin, mutta toivomuksesta se voidaan kyllä jättää jakamattakin. Postilla on erityinen lista ihmisistä, joille lehteä ei saisi jakaa, mutta tällä listalla ei ole mitään merkitystä, vaan lehti jaetaan joka tapauksessa.

Kelle tässä enää voisi valittaa!

Eroakirkosta.fi tiedottaa että “Sähköpostilla voi erota kirkosta“. Eroilmoitus on tehtävä kirjallisena, mutta se ei lain mukaan vaadi allekirjoitusta. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa taasen sanoo että sähköposti täyttää kirjallisen muodon kriteerit sellaisenaan. Eli käytännössä eroaminen taitaisi onnistua nykyään vaikka tekstiviestillä? Mainittakoon myös, ettei 1.8.2003 voimaan astuneen uuden uskonnonvapauslain jälkeen minkäänlaista “katumuskautta” enää ole.

Olen jo joskus maininnut elinluovutuskortista, mutta tässä vähän aikaa sitten törmäsin vallan erikoiseen asiaan: “Tahdon siviilihautajaiset -korttiin”. Mikäs siinä, mutta pitääkö kohta kuljettaa kaikenmoisia muunlaisiakin “tahdon” kortteja mukanaan… voisi sitä joskus vähän tuttavilleenkin toiveistaan mainita.