Ihminen.org

Googlehaku sanalle ekoketti tuottaa nolla tulosta, joten ystäväiseni keksimä uudissana on täten erittäin tieteellisesti todistettu ihka uudeksi.

Ekoketti eli ekoquette on normatiivinen sääntö sille, “kuinka toimia ekologisesti ympäristöä säästäen”.

Ja sitten eikun käyttämään!

No, joo… kummalliseen varmasti sikäli, että olen tottunut kuuntelemaan aika “kummallista” musiikkia (tai näin mulle on väitetty). Nyt löytämäni CD oli niin kummallista ettei sitä jaksa enää toista kuuntelukertaa. Ambientin ystävä en varsinaisesti ole, mutta vaihdoin Turhuuksien torilta itselleni no Xivicin aka Henkka Kyllösen “Uneksija”-CD:n. Noise.fi väittää tätä ihan päteväksi kamaksi sarallaan.

Annan levyn kuitenkin mielelläni eteenpäin kiertoon, joten jos jotakuta tämä kiinnostaa, laittakoon sähköpostia tahi kommenttia! Ensimmäinen saa ilmaiseksi.

Turhuuksien tori-mediataidetyöpaja avasi tänään ovensa Jyväskylän Taidemuseon Holvissa. Tervetuloa ostoksille, tai vain katselemaan!

Lisää tapahtumasta voi lukea osoitteesta www.liveherring.org

Pidin hyvänäkin vitsinä pitää tänään päällä t-paitaa, jossa lukee isolla edessä “ALE”. :-)

Live Herring -ryhmä on taas aktivoitunut, herännyt kesään ja järjestää Jyväskylän kesän aikaan taidemuseolla turhuuksien tori -mediataidetyöpajan, taitelija Outi Kotalan johdolla.

Ideana on järjestää vaihto-kirppis, josta saa itselleen esineen esinettä vastaan. Taideinstallaatio herättelee ihmisiä
ajattelemaan tavaroita ja sitä miten yhdelle turha on toiselle tärkeää.

Toimi siis näin:

• Tuo oma, ehjä, käyttökelpoinen tavara taidemuseolle
• Museossa tavara kuvataan ja sen tarina otetaan talteen
• Esine ja tavara lisätään nettisivuille, josta voi käydä katsomassa uuden tavaransa tarinan

Tervetuloa!

Sitten hieman muutakin luettavaa, kuin tämä poukkoileva blogini: Kenian matkustustiedotetta päivitetty 19.6.2007.

Jos heinäkuun puolivälissä tuntuu olevan tyhjä aukko, tule Poriin! Siellä on meiningissä Pori-Jazzit ja kämppikseni järjestää HC/CS-tapaamisen, josta lisää tietoa omalla sivullaan.

Vaatimuksena tietenkin, että olet rento, mukava ja fiksu ihminen joka osaa pitää hauskaa toisten samanmoisten kanssa.

Seikkailu läpi Eestinmaan on nyt ohi, se päättyi keskiviikkoiltana täysperävaunullisen rekan kyydissä rantaväylälle Jyväskylään. Siihen se kylmän viileesti pysähtyi tien laitaan: “jos mä jätän teidän vaikka tähä…” Semmoinen on rekkamies. Vähän siinä rekka oli autojen tiellä kun kopista ulos kömmittiin.

Ideahan tuli ihan yllättäen, ei kovin montaa päivää ennen reissua, että heii! Mennään Viroon liftaamaan! (Joo!) Ystäväiseni Jonnan kanssa siis matkassa. Lue loput jutusta »

Kesä alkoi virallisesti eilen metsässä Halssilassa nuotion äärellä. Yöllä neljältä, rummuttelun ja lettujen jälkeen tuoksui savu. Luonto ympärillä oli aistikas, läheinen lenkkipolku oli syrjäinen ja kuinka onkaan aamuaurinko kaunis! Oikein mukavat pippalot ja mikä tärkeintä: nyt on kesä!

Lähden huomenna seikkailemaan Viron suuntaan, laiva ylittää meren sunnuntaina aamulla. Täältä tullaan Pärnu. Tai katsotaan nyt, mihin suuntaan tässä vielä peukku vie. Kerron sitten viikon päästä.

Tehkääpä sillä tavalla, että keräätte joukon Henkilöitä viettämään iltaa. Sipsiä kulhoihin, kenties suolakeksejä ja juustoja, patonkileipää ja viinirypäleet ovat mainioita myös. Jokaista Henkilöä pyydätte tuomaan omat juomansa. Sitten alkaisi YouTube -levyraati!

Kukin vuorollansa näyttäisi YouTubesta valitsemansa musiikkivideon ja sitä katseltaisiin hiljaisuuden vallitessa. Hetikohta musavideon jälkeen aloitettaisiin kierros, ringissä musavideon valitsijasta seuraava Henkilö perustelisi ensin mietteitään videon ja biisin suhteen. Lopuksi täräyttäisi arvostelija esille arvosanan kouluasteikolla nelosesta kymppiin.

Pisteet lasketaan paperille muistiin.

Sitten vuorostaan seuraava tekisi samoin että arvostelisi ja sitten lopuksi viimeisenä kertoisi musiikkivideon valitsija mietteitänsä videoista ja selvittäisi, miksi juuri tämän teille nyt näytin. Ja sitten seuraava ja tätä jatkettaisiin, kunnes olisi koko kierros käyty läpi ja jokainen Henkilö olisi saanut näyttää yhden (1) musiikkivideoisen YouTubesta.

Semmoinen on YouTube levyraati. Hauskaa kuin vanhat lenkkarit männynoksalla! Kokeilkaa!

Pääsin eilen vasta puolenyön jälkeen nukkumaan. Pyöräilin projektorin gaalaillasta unisen kaupungin läpi pyyhe kainalossani. Voitin kaksi sarjaa: julkistekilpailun Puimurin toveri!-julisteella (josta tykkään kovasti) sekä webbisivu-sarjan tällä sivustolla. Toisen voittamani pyyhkeen (sekä voittopaketin 3 cd:tä) annoin jollekin pojalle kharmassa. Väsytti. Projektorin messuosuudessa oli hirveä sählinki tekniikan kanssa, kun ensin ei näkynyt kuva tykille ja sitten kah vain äänet häviää. Sain puuhata johtojen kanssa ja kiipeillä katonrajassa kiinnittämässä mainoslakanoita, actionia ihan tarpeeksi yhdelle päivälle siis. Loppuillasta väsytti, haisin hirveälle ja jalat oli kipeinä. Tuntui elävältä ja yö tuoksui väkevältä.

Pari päivää sitten oivalsin, ettei aamuisin kaupungin yllä näkyvä usva ole aamukastetta, vaan silkkaa pölyä ja tietomua.

Puimurin vastaanotto on ollut upea. Ensimmäisellä viikolla yksittäisiä kävijöitä on ollut yli tuhat ja jutut ovat olleet mielenkintoisia (tänäänkin Katjan mainio syväluotaus valmistuvan opiskelijaparan stressiin). Yhteistyökuvioita solmitaan useisiin suuntiin ja mielenkiintoista tekemistä riittää vielä vaikka kuinka. Hyvä me!

Siis tokihan te jo tästä tiesitte, olenhan minä sitä Japania jo hehkuttanut. Perjantaina suomen MM-joukkue kuitenkin julkistettiin virallisesti, minä siellä rivissä mukana.

Tultiin takaisin Jyväskylään autolla, me kolme ämmää ja yks vee. Ville, meidän ajoneuvonasentajamme, ajoi. JAOn sivuille meistä on näköjään tehty ihan tiedote ja ilmeisesti lauantain keskisuomalaisessa on ollut jonkinlaista juttua. Telkkarissa en tiedä näkyneeni.

Seuraavaksi opettelen syömään puikoilla.