Samalla kun kriitikot haukkuvat televisio-ohjelmia tyhmiksi ja kansa vaatii lisää rahaa asian ratkaisemiseksi, piirtävät poliitikot ja insinöörit suomea maailman kartalle digi-aikakauden ihmemaana, missä voi päivän uutisetkin katsoa nollina ja ykkösinä. Lienee selvää, että moiseen tempaukseen kuluu rahaa. Itse vaadin rahoilleni vastinetta, luonnollisesti. No, mitäs siis saan? “Voin katsoa telkkaria useammalta kanavalta milloin tahansa, ja mikä parasta; digitaalisesti!” Häh?! Minä ainakaan en tarvitse kymmentä uutta uusintoja ja roskasarjoja pyörittävää kanavaa televisiooni. Poliitikot ja insinöörit ovat tainneet unohtaa yhden asian; suomalaisia ei kiinnosta, tuleeko televisiossa näkyvä ohjelma digitaalisesti vai analogisesti. “Kunhan se näkyy”. Se mikä suomalaisia kiinnostaa, on sisältö. Jos rahat menevätkin television digitalisoimiseen, eivätkä sisällön laadun parantamiseen, kansa ei tule olemaan tyytyväinen. Onneksi poliitikot älysivät laittaa ana-digi siirtymäkauden pituuden tarpeeksi pitkäksi, sillä nythän kansa suhtautuu asiaan välinpitämättömästi; “Siihenhän on vielä niin pitkä aika…” Muistakaa kuitenkin, että seuraava päivä on jo huomenna.
