Ihminen.org

Viime yönä jakelin Arktisen Upeeta/Live Herring -julisteita keskustassa tuulen tuivertaessa korvissa ja vesisateen tihkutessa naamalle. Myöhemmin puoliltaöin olin kävelyllä Pekan kanssa ja taivas satoi räntänä alas. Aamulla herään ja maa on valkoisena: täällä se nyt on. Syksy on loppumaisillaan ja talven kylmä koura otti kiinni myös Jyväskylästä. Aiemmin kuvailemani kaunis ja mukava syksy on nyt ohi. Viime vuonna ensilumi satoi 25.10. - otin kuvan silloinkin, kuten myös vuonna 2004. Laitan ne joskus tänne, nyt on hieman kiire ommella naamiaisasua (vangin paita) tämäniltaisiin bileisiin Kuopiossa.

Kun kukaan ei kuitenkaan tämmöisellä tuulella ja tuiverruksella halua lähteä ulos, voin suositella mielenkiintoista Reidar Palmgrenin haastattelua YLE:n elävästä arkistosta.

Sivuston rakennepäivityksen myötä RSS-feedin osoite on muuttunut. (Tiedän, tämän olisi voinut kertoa Ennen osoitteiden muuttumista, mutta en hoksannut kaiken keskellä…)

Uusi osoite on siis: http://www.ihminen.org/feed/

Ja niille, jotka eivät tiedä mitä moinen tarkoittaa (tai joita sen lisäksi vieläpä kiinnostaa), on olemassa teksti mikä on RSS?

Jee! Uusi ulkoasu ja sisällön parantelua, joskin siellä sun täällä on vielä kaikenlaista pientä korjattavaa. Korjailen tämän viikon aikana, kunhan töiltä/koululta ehdin.

Uutta ja hauskaa on myös portfolion siirtäminen omaan ulkoasuunsa: www.ihminen.org/portfolio

Kyl tää täst!

Aina välillä kun saan mahdollisuuden, kuoriutuu minusta yöllinen seikkailija. Ehkpä juuri pimeyden vuoksi tykkään syksystä. Syksy on lyhyt, pimeä, kylmä ja märkä. Kaikki syksyiset valokuvat on otettu niinä kuivina, hieman tuulisina mutta aurinkoisina päivinä joina vaahteranlehdet tanssivat tuulenpyörteissä. Ne päivät ovat oikeasti aika harvinaisia. Tykkäänpähän kuitenkin - ehkä siinä on jotain anarkiaviehätystäkin, syksy on niin lyhyt. Syksy on eri maata.

Kätevyyttä olisi asua jossain isossa maassa, ison meren lähellä, isossa kaupungissa. Siellä nimittäin tapahtuis yölläkin. Nyt on syysloma (hys! itsenäisen opiskelun viikkopas!) ja niiden ihmisten unirytmi, joilla on yöllisen seikkailijan luonne, kääntyy näinä päivinä pahasti yömyöhän puolelle. Kunhan Minna tulee takaisin lapista, on sillä puuhaa yrittää saada käännettyä tämä unirytmi taas järjelliseksi.

Keksin yhden yhteisen asian on jokaiselle syyspäivälle, paistoi aurinko tai ei: joka paikassa löyhkää mädäntyvien kasvien lemu, ihan koko ajan.

Jaa, taidankin viedä roskat.

Siivosin!

Tässä kuvassa on nyt niin vähän roinaa, ettei voi kertoilla hauskoja juttuja esineistä. Paitsi että tuo pieni purkki levarin päällä kukan edessä on kiva, siinä lukee “yönamia”. Muumimamman laitoin seinälle tänään.

Ihmiset on laittaneet työpöytäpornoa blogeihinsa. Häviän kisan “kellä sotkuisinta”, mutta katotaanko kellä on huomenna siisteintä!?

Muistutus itselleni: siivoa kun heräät aamulla päivällä.

Linjaani tämän hedelmöityslakiasian suhteen sen enempää selittelemättä, täytyy nyt todeta että kyllä on hesarissa mainio kuva!

Veti oikein suun hymyyn.

Mä menen taas sinne kilpailuun.

Ensi marraskuussa olisi edessä ammattitaidon MM-kilpailujen semifinaali Helsingissä. Jos pärjään siellä, ovat itse kilpailut Japanissa 2007, mikä on kiva, koska en ole ennen reissannut. Otan kilpailun sillä tavalla puolitosissani, että hoidan koulut ja työt alta pois, mutta yritän myös valmentautua niiltä osin kun en vielä ihan kaikkea osaa. Esimerkiksi ohjelmointi voisi olla sellainen en mä tajuu-juttu. Kilpailutilanne vaatiikin sitten jo enemmän sitoutumista, jos siellä haluaa pärjätä. Hommat opetellaan kunnolla ulkoa ennen kilpailutilannetta ja käytännössä ne mennään sitten vain latelemaan sinne näppikselle ulkomuistista. Ei pitäisi olla ongelma, vaatii vain aikaa. Hei! Onko tää kusta kun päässä lorisee?

Muutenkin ollut taas viimeaikoina vaikeuksia sanoa “ei” tietyille tahoille. Työnteko häiritsee ihmisten opiskeluja nykyään ja duunia pitää tehdä koska opintoraha ei riitä makaroniin. Siitä on ollut puhetta taas vaikka missä ja ensi maanantaina (9.10.) järjestetään Jyväskylässäkin mielenosoitus opintorahan nostamiseksi. Tulkaa sinne (niin minäkin). Mutta mä olen vähän erikoinen; teen kaikenlaista opiskeluja jarruttavaa lähinnä huvikseni. Näistä hommeleista sitten tietoa lähempänä, pitkä tarina ja paljon kesken. Kaikkee jännää kuitenkin siis meneillään nyt. Ehkä taas vähän liikaakin, kun aikaa hauskanpitoon ja leikkimiseen ei meinaa riittää. Olis edes jotain kunnon vinoumia tai ahdistumia, niin vois vedota niihin ja karata Norjaan. Sanois vaan, että hei beibi, ollaanks sekaisin kuin Sid ja Nancy? Se on stressiä se, mutta kyllä se tästä taas kohta. Perjantainakin juhlitaan.

(Kuunnelkaa tekin Karmaa, hyvä solistiorkesteri ovat!)