Pizzapoika saa koulutuksen
Kirjailtu 29. Marraskuuta 2005 eli 2 vuotta, 9 kuukautta sitten.Flower mainostaa itseään videokamppiksella, joka on suht harvinaista pelkästään webissä. Tuskin tuota telkkarissa on näkynyt?
Flower mainostaa itseään videokamppiksella, joka on suht harvinaista pelkästään webissä. Tuskin tuota telkkarissa on näkynyt?
Kaikkihan tietävät, kuinka kiihkeimmät luovuudenpuuskat ja kauneimmat teokset syntyvät väsyneenä, mahdollisesti vihaisena, kärsimyksestä ja kurimuksesta. Menin äsken nukkumaan, mutta kuume on noussut jo sen verran, että antaa palaa. Turhaa pyöriä houreissa ja viluissaan peiton alla. CMX soimaan — “Isohaaran” lapsikuoro, “Surunmurhaaja” ja lopulta kaikki kulminoituu “Pelon enkeliin”. Mutta kaikkein kaunein on “Marmori”, kaikista mitä on laulettu.
Ajattelin, että nyt “huikeat” 2 vuosikymmentä täytettyäni, olisi sopivaa pohtia syvällisiä elämästä, universumista ja kaikesta.
Aika, universumi ja joitakin sanoja ikuisuudesta
Se on niin ihmiskohtaista, että mitä ehtii kokea. Olin viime kesänä Turussa viettämässä henkilöiden häitä. Morsian oli 22 20-vuotias, mutta pariskunta oli seurustellut jo 6 vuotta, asui omakotitalossa ja lattialla leikki 1-vuotias tyttölapsi. Ihana kuin mikä. Ilman muuta kannatan kokemusrikasta ja sopivalla tavalla ailahtelevaa elämää. “Tavallisen epätavallinen” elämänkaari kuulostaa suht’ hyvältä unelmalta. Mutta vauhti ei sovi kaikille. Katseleeko nopeasti aikuistunut ihmislapsonen maailmaa yhtä hämmästellen, kuin minä joka ei vielä kolmannelle vuosikymmenelleen astuessaankaan lakkaa ihmettelemästä, miksi aikuistua ylipäätänsä pitäisi? Tai unohda niitä päiviä ala-asteen leirikoululla, kun muut jäivät nukkumaan ja lähdin kahdestaan opettajan kanssa bongaamaan lintuja, aamukuudelta. Sinä aamuna opin tunnistamaan taivaanvuohen.
Vasta 20, ja olen ehtinyt nähdä kuinka lapsuudenystävät kihlautuvat, viettävät jopa kirkkohäitä. Muistan samojen ihmisten erot ja tiedän itkunaiheet. Olen rakastunut, tiedän jo jotain kaipuustakin. Meneekö vielä kauankin, että saan tietää miltä tuntuu nähdä ystävien lapsien kasvavan, kotien rakentuvan ja läheisten jopa kuolevan? Ensimmäinen perheen yhteinen paluu saman katon alle, pitkästä aikaa kaikki yhdessä? Kuka pikku-Milenasta tulee isona? Ainoa tapa valmistautua on muistella pieniä juttuja sinne jonnekin kehtoon asti. Leppäkerttulaulua kiven juurella. Olin ehkä 5. Tehtiin taikapulveria sokerista, kanelista, puurohiutaleista ja muista. Se teki näkymättömäksi ja maistui hyvälle.
Veitsenterä
Minä muistan kuvat.
Minä muistan sanat.
Minä muistan kun yössä suudeltiin.
Ja muistan kaiut,
ihmisten äänet.
Minä muistan suuren pienuuteni.— CMX, Veitsenterä
En haluaisi kantaa miehen taakkaa, voisiko joku ystävällisesti kertoa, mitä on elää?
Mainostauko! Kahvia ja pullaa!
Kun Karri Kokko aikoinaan piti blogia Uusia lauseita, ihastuin kauniiseen ideaan. Karri keräsi lauseita lukemistaan blogeista ja lisäsi ne merkinnöiksi blogiinsa, jolloin sinänsä täysin irrationaalisista lauseista syntyi tarina. Vertaisin sitä runoudeksi. Sittemmin Uusia lauseita lopetti, ja jäin kaipaamaan sivua. Karrin jalanjälkiä seuraten kerään lauseita kirjoista, lehdistä, blogeista ja kaikesta luetusta sekä kuullusta ylipäätänsä. Pääosin kuitenkin blogeista. Lauseita voi seurata myös RSS-feedinä, tai voit tilata ne blogilistallesi.
Joulusta ei ihminen pääse lahjaa ostamatta. Älä osta mitään -päiväkin on jo hyvissä ajoin ennen pahimpia ostosruuhkia, jotta edes vähän muistutettaisiin ihmisille kulutushysterian ikävistä seurauksista, mutta ettei kunnolla kehdata. Kunnon haaste ihmisille olisi ollut järjestää päivä viikkoa ennen jouluaattoa! Siinäpähän olisi torpan mummokin miettinyt, että mitäs nyt kun ei saisi ostaa, jos oikein haluaisi tempaista ja päivää viettää. Mistäs lastenlasten lahjasuklaat tähän htään? En itse muuten ostanut mitään, paitsi vähän ruokaa koulun ravintelista, mutta sitähän ei lasketa. Tämä oli puhdas vahinko, en minä oikeasti tuommoista päivää muistanut. Vaikka pitikin.
Takaisin siihen jouluhommaan. Olettekos toveri-ihmiset miettineet jo, että aijai kun ei rahaa ja aijai sitä juoksemista siellä räntäsohjossa? Niksipirkka! Tehkää lahjoja, käykää kirppiksillä ja käyttäkää luovuutta. Se, paljonko olette lahjasta maksaneet, ei vaikuta siihen kuinka iloiseksi saaja voi lahjastanne tulla. Lahjan arvo syntyy ihan muunlaisista jutuista. Antakaa ajatuksenne olla kultaa, se kyllä huomataan. Materia ei tee onnelliseksi, paitsi ihan vain jotkin harvat ja kurjat vähän, mutta ei kokonaan. Hyviä ideoita joululahjoiksi:
Kaikkein halvin hupi on leikkiä lumisotaa. Sain tänään lumipesut äidiltäni. Siskonkin kanssa sodittiin. Ja korttia pelattiin ja patonkia syötiin. Kivaa!
Musta Heini on tehny aika kovan vedon luopuessaan jääkaapista. Siis; miksei?
J.K. Siitä vaan ihan vähän, että olen viimeaikoina kuulemma kirjoitellut tylsiä juttuja. Olen ihan samaa mieltä. Anteeksipyyntöni asian johdosta.
Eilen (20.11.) Jyväskylässä poksauteltiin ilotulitteita joulunavauksen kunniaksi. Huraa! Täällä taas! Kapitalismin voitonjuhla! (Oikeasti olen sitä mieltä, että joulu on sinänsä ihan jees, mutta ne vähät lahjat yritän hommata jo marraskuussa, tai ehkä joulukuun alkupäivinä.) Kierrättäminen on tosi jees. Enkä nyt tarkoita sitä, ettei Turussa kierrätetä biojätteitä niinkuin Jyväskylässä, tai että maitotölkit olis kiva kasata sisäkkäin ja viedä keltaiseen laatikoon. Tarkoitan, että Jyväskylässäkin on tosi monia hyviä kirppiksiä, varsinkin laukaantien kirpputorimarket ja toinen vähän pienempi Vaajakoskella, entisen K-kaupan tiloissa siinä ison liikenneympyrän vieressä.
Lauantaina löysin ensinnäkin oikein oivan villapaidan - 1.5e, kaupasta samanmoisen saa aika paljon kalliimmalla. Toisekseen löysin itselleni talvitakin - 3.5e. Eikä muutes ole mikä tahansa takki! Hieno ruotsalainen sotilaan sarkatakki, loistokuntoinen, vuodelta 1941. Kauluksen merkit ratkoin pois, nyt takki näyttää hieman netraalimmalta. Hyvä/huono en tiedä, isukin mielestä olisi ollut parempi jättää merkit paikalleen. Äkkiähän ne takaisin ompelee jos siltä tuntuu.
Kerran Jyväskylän ylioppilaslehden “toimitus suosittelee”-palstalla oli seuraavanlainen lausahdus:
Jos luulit että elämä on tylsää, lue blogeja. Huomaat, että se yleensä on.
Seuraava pätkä taasen on Matti Vanhasen päiväkirjasta:
Pyykit koneeseen, imuri heilumaan ja koiran aitausta siivoamaan. Siitä alkoi alkuilta. Kummallinen syksy. Ruoho on edelleen aivan vihreää, mutta onneksi nurmikkoa ei ole tarvinnut pitkään aikaan leikata. Kannoin tynnyrit räystäiden alta liiterin taakse talveksi suojaan.
Presidenttiehdokkaista myös Hautala sekä Niinistö heittävät läppää blogiformaatissa.
- Ja sitten herra Taiteilija Teikäläinen kertoo meille, jotta mitähän kummaa hän taas mahtaa töillään meille kaduntallaajille viestiä?
- Kieltäydyn kommentoimasta, koska yleisö ottaisi kommenttini ylimpänä ja totuudenmukaisimpana tulkintana työstäni - mitä se ei ole. Tulkintani on vain yksi muiden joukossa. Saatan itsekin oppia jotain muiden tulkinnoista töistäni, jos en sido heitä vain omaan totuuteeni.
Ette te nuku.
Jos vain olisin aamulla hörppinyt teetä, ei nyt olisi näppistä jolla kirjoittaa. Ihan varppina olisi läikkynyt! Onhan näitä uutisia kuultu ennenkin, aina ne vain silti pääsevät yllättämään pienen sielun. HS: Kansasin kouluissa ei enää tarvitse uskoa evoluutioon. Hesarin uutinen on kirjoitettu aikastlailla provosoivaan sävyyn, huomaa jo otsikon sana “uskoa”. On tietty totta, että ihmisiähän täällä vain ollaan: turhaa luulla että yksikään aito totuus mahtuisi ainoaseenkaan maailmankuvaan.
Teorian mukaan biologinen elämä ja varsinkin ihminen ovat niin nerokkaita mekanismeja, että niiden synnyn selittämiseksi on oltava olemassa tietoinen luova äly. Teorian kannattajat esittävät älykkään suunnitelman teorian puhtaasti tieteellisenä oppina, joka ei liittyisi mitenkään mihinkään uskontoon.
Ja varsinkin ihminen? Ongelmana ihmisen näkemisessä “ylimpänä olentona” ovat mittarit. Aivan varmasti näemme itsemme korkeimpana, jos saamme itse olla asettamassa mittareita joilla väitettä perustellaan. Entäpä jos kysytäänkin, kuka rasittaa maapallon ekosysteemiä tai vahingoittaa oman lajinsa yksilöitä vähiten? Ihmiselle ei voi antaa kovinkaan hyvää arvosanaa muussa kuin älynsä käyttämisessä itsekeskeisesti. No, onhan sekin saavutus sinänsä.
Filosofisena spekulaationa ID on “ihan mukava”. Se iskee ihmismielen maailmankuvan pienuuteen, mutta tieteellisen, biologisen teorian kanssa sillä ei ole paljoakaan yhteistä. Parhaimmillaankin pseudotieteellinen “teoria” väittää tasolla: musta tuntuu. Käytännössä pseudotieteen asema johtuu siitä, ettei ID-teoriaa voida falsifioida, joka on yksi tieteen määritelmistä.
Viime elokuussa George W. Bush ilmaisi toimittajatapaamisessa kannattavansa älykkään suunnittelun mallin sisällyttämistä opetussuunnitelmiin. Veli Bushin on myös väitetty kertoneen olevansa Jumalan asialla. Viiden pisteen kysymys: mitä eroa USA:n ylimmällä johdolla ja Al-Qaidalla?