Eivät solvellu kuumennettaviksi
Kirjailtu 31. Lokakuuta 2005 eli 3 vuotta, 2 kuukautta sitten.Euroshopper vaahtokarkit “eivät solvellu kuumennettaviksi”.
Lapsena minulla oli lukihäiriö ja myöhemmin yläasteella äidinkielenopettaja kirosi noituen esseeni, kirjoitelmani yms. suoltamani tekstit. En käynyt lukiota, jossa rakkaan kielemme ilmaisua kirjallisesti olisi harjoiteltu. Sittemmin päässäni tapahtui klikki ja aloin kiinnittämään enemmän huomiota siihen mitä kirjoitin: äidinkielenopettajamme tykkäsi jo ammattiopistossa kovasti teksteistäni. “Hauskaa ja oivaltavaa”. Yhtäkkiä tykkäsin kirjoittaa. Minä lukihäiriöinen yhdyssanahirviö. Tekstini on edelleenkin kielellisesti hiomatonta, sisällöllisestikin hieman jaarittelevaa ja täynnä itsestäänselvyyksiä. Rohkenin kuitenkin kirjoittamaan Jyväskylän ammattikorkean opiskelijajärjestön Jarkko-lehteen pari juttua. Luettavissa ovat sivuilla 18 ja 19. Lisäksi leikin kameran kanssa. Myös lehteen 4/2005 tulee pari juttuani. Ei minusta journalistiksi ole, yleissivistyksenikin on heikohko, mutta kirjoittamisesta tykkäävänä ihmisenä on varsin mukavaa että muutkin saavat lukea tekstejäni. Harrastuspohjalta tiedättehän.
Myöhemmin olen huomannut itsessäni hieman ikävän ominaisuuden. Minusta on tullut jonkinasteinen kirjoitusvirhenillittäjä. Olen esim. huomannut, että ruokaloiden tädit omaavat yleistä tasoa huonomman kirjoitustaidon. Olen syönyt mm. “Kala keittoa” ja muita omituisuuksia. “Astian palautus jono menee tässä” .
“Kala keittoa”, kuinka uskalsit? :) Sehän on kauhea asia! Itse olen kieltäytynyt ostamasta esim. Pirkan “Kana perhe keittoa” sekä Siwamme “eedam juustoa”. Iljettävää.
Aivan loistavia nuo elintarvikkeiden kirjoitusvirheet. Niihin törmätessään ei voi muutakuin miettiä, kuinka paljon saattaa ottaa joitakin ihmisiä päähän, että ovat menneet painattamaan kymmeniätuhansia pakkauksia virheellisillä teksteillä.