Ihminen.org

Oli oikein osuvaa, että kun ensimmäisen kerran näin revontulia, olivat ne vihreitä. Tykkään kovasti kaikesta vihreästä. En tosin ole varma, ettäkö tämä olisi ollut ensimmäinen kerta. Muistan hatarasti kuinka aivan pieninä lapsina olisimme katselleet taivaalle ja nähneet jotain revontulien kaltaista. En kuitenkaan voi sanoa varmasti. Olen citylapsi, eikä taivaalle katsoessaan näe aina edes tähtiä. Yöllä Jyväskylään päin ajaessa alkaa ensimmäisenä metsän rajassa loistaa suuri kupollimainen valonhohde. Katuvalot.

Susienne toivoi jotakin päiviä sitten itselleen sanelukonetta. Hähää! Minäpä löysinkin moisen kirppikselta kympillä. Katselin edellisellä Turun reissullani pari viikkoa sitten kauppojen hyllyjä sillä silmällä; kaikki perussanelimet maksoivat 39 euroa. Jos pienemmän digitaalisen halusi, maksoi se kympin enemmän. Niin monta asiaa on päässyt unohtumaan ihan vain siksi, ettei satu olemaan kynää ja paperia mukana. Ulkona kävellessä tai pyöräillessä tulee niin vallan mainioita ideoita mieleen, ettei ilolla ole rajaa kun saan sanella ne mikrokasetille talteen myöhempää varten.

Olen selkeästi niitä ihmisiä jotka taltioivat elämäänsä talteen eri muodoissa: minulla on kamera, kirjoitan paljon (blogiin viimepäivinä vähemmän), kännykkäni tekstiviestikansiot ovat täynä pieniä “muistilappuja”, on sanelukonetta ja muistanpa aika hyvin asioita vuosienkin takaa. En haluaisi että aika kuluisi näin nopeasti eteenpäin, on aivan liikaa mielenkiintoisia yksityiskohtia joihin keskittyä! Ihmisikä ei millään riitä minulle.

Aiheena: Kaikki, Arki