Pipo
Kirjailtu 13. Tammikuuta 2005 eli 3 vuotta, 11 kuukautta sitten.Koulun ruokala, jossa 16-19-vuotiaat nuoret syövät päivittäin opiskelun lomassa, astioiden kilinää, puheen sorinaa, pipoja päässä… häh? Pipot päässä?
Kuulin joitakin kuukausia sitten että poikanuorisomme jakelee nykyään netissä virkkausvinkkejä pipoihin - hyvä vain että sukupuoliroolien sekoittuminen myös lasten sekä nuorten keskuudessa toteutuu. Joidenkin mielestä pipo päässä syöminen menee jo liian pitkälle, eikä kulunut pilottitakki sisätiloissa ole ollenkaan cool, varsinkaan ruokalassa. Hyvät tavat ja siisteys ilmenevät monesta syystä, hygienianhan nyt luulisi olevan itsestäänselvyys, ulkovaatteet eivät ole fiksu juttu ruokalassa. Lisäksi kyse on muiden huomioonottamisesta ja omasta mukavuudesta. Henkilökohtaisesti pidän ulkoisesta siisteydestä(no, vaateostokseni eivät ehkä ole sitä tyylikkäintä virtausta, mutta yritän) ja huolitelluista tavoista, oudoksun ikätoveriani joka sanoo vitut ruokalanhoitajalle, joka pyytää ottamaan pipon pois päästä. Nykyään nuorison idolit eivät viesti samanlaista huoliteltua olemusta kuin Elvis aikoinaan, mikä on harmi, sillä nyt jokaisessa pöydässä istuu yksi lippis/pipo-sankari.
Muuten, omistaako nykyään kukaan enää villahousuja? Entä oletteko kuulleet aikuisten kurahousuista enää muutamaan vuoteen? Entiset sadetakkivalmistajat tekevät nykyään sateenvarjoja, sillä sadetakki ei ole enää tyylikäs (niin paitsi ehkä maalla mutta siellähän ei tunnukkaan kaupungin sykettä, varmaan sataakin enemmän eikä ole niin tiheään bussipysäkkejä, eiks?). Vuodenvaihteessa tuli televisiosta(katsoin hyvin pitkästä aikaa kotona töllöä) Suomessa 70-luvulla tehty “villahousupakko”-niminen lyhytelokuva. Se oli kovin mainio. Kun farkut tulivat muotiin, alkoivat ihmiset palella - elokuva julisti.
Toinen asia.
Uskomatonta miten paljon JAO:n kokoisessa laitoksessa kuluu A4-paperia. Pelkästään Harjun toimipisteeseen tilataan ~8 isoa trukkilavallista selluloosaa vuodessa. Vau. Niitä saakin sitten sivari kanniskella ympäri toimistoja selkä vääränä.
Oikeassa olet puhuessasi tämän v-tyylin ja nuorisokulttuurin huonoista puolista. Hienoa, Mikael!
Pipon virkkauskursseja pojille järjestetään tätä nykyä jopa kansalaisopistossa. Toivottavasti ne eivät edesauta “pipopäässäruokalassa” -kulttuurin leviämistä entisestään :-)
Villahousut kuuluivat jokatytön ja raappahousut jokapojan vaatevarustukseen silloin kultaisella 70-luvulla - täällä maalla ainaskin.
Tietyt jutut on hyvä jättää menneisyyteen, mutta saisivat monet asiat palata aina välillä muotiin itse virkattujen pipojen tyyliin. Tämmöisiä asioita voisivat olla vaikkapa kirjojen lukeminen, kansantaloudesta puhuminen, mustavalkomainokset telkkariin tai kulmikkaat autot. Niin ja scorppareiden tyyliset bändit. Moottori bussien etuosassa olisi myös tosi magee juttu.
Synnyin liian myöhään, minulta jäi kaikki hauska näkemättä. ;-)
Aikuisten kurahousut on ehkä vähän väärä sana kuvaamaan, mutta sadehousut ovat kyllä aivan loistavat. =) Itse asiassa koko sadepuku, kun pyöräilyä harrastaa. Siinä vaiheessa ei pyöräillessä sadekeli tunnu missään, sen kuin painaa menemään. Paitsi jos on lämmin keli, niin pitää harkita, että kastuuko vesisateesta vai siitä että hikoilee siinä sadepuvussaan. Noo, mulla on jo 5 vuotta vanha, uudemmat ovat ilmeisesti hengittävämpiä. Tahtoo.
Niin itse tekstiin palaten. Täyttä asiaa. =)
Isukki tarjosi minulle kesällä sadeasua, mutta jätin ottamatta. Keskustassa asumisessa on se hyvä puoli, ettei minnekään ole pitkä matka. Eikä minnekään ole koskaan sillä tavalla kiire, etteikö sateen loppumista voisi odottaa.