Arkisto: Huhtikuu 2004

Minä aion tuottaa Uudet sivut

Kirjailtu 18. Huhtikuuta 2004 eli 4 vuotta, 4 kuukautta sitten.

Aivan, niin minä todellakin aion tehdä. En tiedä koska, enkä tiedä millaiset, mutta tämä olkoon lyhyneajan tavoite. Minua on alkanut kutkuttamaan uuden oman projektin aloittaminen, en suoranaisesti ole kyllästynyt tähän ulkoasuun (kuten aiemmin pääsi hieman käymään), olen vain oppinut paljon uutta käytettävyyteen ja luettavuuteen liittyen.Yksi suunnitelman osa-alue on tehdä sivuston ulkoasu vastaamaan uuden portfolioni ilmettä(Portfoliossa kuvia. Tätä täytyy vielä miettiä ja pyöritellä mielessä, oranssin ruskea värimaailma ei aivan vastaa tyyliäni, mutta mikä olisikaan sen haastavampaa!Mutta, tämä jäänee (toivottavasti ei aivan hirveän) pitkälle tulevaisuuteen, sillä sivarius vie aikaani. Ah, kesä ah kesä…

Kevättä kengissä

Kirjailtu 10. Huhtikuuta 2004 eli 4 vuotta, 5 kuukautta sitten.

Ja taas on kevät. Leskenlehdet kukkii kuraisissa ojissa pakokaasun ja tiepölyn pölistessä teillä. Kengänpohjissa koirankakkaa ja vettä on bussipysäkeilläkin enemmän kuin tarpeeksi. Olen kaatunut kaksi kertaa kuralätäkköihin - hiekka tiellä on liukasta.On siis kevät. En minä Oikeasti noin apaattisesti ajattele mainiosta vuodenajastamme; syksy tosin on suosikkini, mutta kyllä sitä pitkän ja pimeän talven jälkeen tuntuu piristävältä kylpeä jälleen valossa - kun olis vielä aurinkolasitkin. Voisinpa käydä hakemassa tiimarista sellaiset kahden euron rillit joilla telon silmäni, kun eivät pidä UV -valoa.Olen viimeisen tunnin nauraa kihertänyt Lapsille. Ha, aivan: Hassuja koevastauksia ja lasten suusta kuulet totuuden.Kuka juhlii pääsiäistä? ;-)

Mä ja ystäväni Media - Minulla on Suhde

Kirjailtu 2. Huhtikuuta 2004 eli 4 vuotta, 5 kuukautta sitten.

Kasvatinko mediumia, vai kasvattiko mediumi minua?Minä olen media-alan ammattilainen - olenko siis mediumiympäristössä työskentelevä orja, vai ovatko mediumit työkaluni, vasarani jolla muotoilen viestiä? Tähän ei ole yksinkertaista vastausta, sillä olen myös kansalainen. Yhteiskunnan jäsen. Sohvaperuna: nautin mediataiteesta - luen uutisia, katson televisiota, käytän internettiä…Toisesta näkökulmasta katsoen minä olen se persoona, joka on vastuussa nyt ja tulevaisuudessa useiden tuotteiden myynninedistämiskampanjoiden ideoimisesta ja luomisesta - tuotan mainoksia asiakkaille. Onko minulla vastuu kehittää ja ajaa mediaali -ilmiötä, tietoyhteiskuntamme uutta kulmakiveä. Tarvitseeko se hiojaa, vai muotoutuuko se itsestään eteenpäin? Tähänkään kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Mitä luultavimmin mediumeita ei ilmenisi ilman tekijää - seikka josta ei voi kun jossitella, joten jo sen pohtiminen on absurdia. Mediumit ilmenevät luonnostaan, tarpeesta. Pelkistetty yhteenveto, joka riittänee tässä yhteydessä, voisi olla; “minun vastuuni kehittää mediumeita toteutuu työtä tehdessäni”.Tottumuksista tulevaisuuteenOlen normaali. Tämä oli yleistys: vain harvat voivat olla nauttimatta mediumeista jossain muodossa, mainoksina tai suoranaisena uutistietona. Olen uudenlainen. Tämä siksi, että käytän pääasiassa vain moderneja uusmediumeita, jos termiä “uusmediumit” voidaan enää viljellä tarkoittaen sillä digitaalisia viestintämuotoja. Internet ja kännykkä ovat asioita joihin olen kasvanut. Ne ovat asioita, joilla hoidan arkisia toimiani, ne ovat asioita joiden avulla[kautta] hankin uutistietoutta. Ne ovat myös kanavia, joilla minulle syötetään mainoksia.Suljen itseäni ulkopuolelle - tietoisesti - sopivastiNykyajan mediavirta on valtaisa, sen on täytettävä nyky-yhteiskunnan suuren ihmismäärän tarpeet. Tätä tarvetta ei millään voida tyydyttää täsmällisellä mediumitoiminnalla, vaan suuremmassa mittakaavassa tarkasteltuna mediumeiden on tyydyttävä sekalaiseen “hakuammuntaan”. Tämä seurauksena kokevat ihmiset yksilötasolla mediumiylitarjontaa - valtaisaa mediavirtaa. Olen pyrkinyt rajaamaan mediumeiden tarjoamasta kirjosta itselleni oleellisimmat, luontevimmat ja toimivimmat kanavat. Pois rajatuiksi ovat tulleet muunmuassa:

  • En omista televisiota
  • En kuuntele radiota
  • Palomuuriohjelmistossani on mainosten suodatustoiminto (internetmainonnan estäminen)
  • En lue päivälehtien paperiversioita

Sensijaan käytän aktiivisesti mm. seuraavia mediumeita:

  • Käytän Internettiä (uutiset, viihde, hyötytieto)
  • Aikakausilehtien joitakin alaani[viestintä] liittyviä julkaisuja

Pelkäänkö pintaliitämisen, informaatiotulvan koristeellisen ahneuden (kaikessa pinnallisuudessaan) rampauttavan mielipiteeni, ajatusmaailmani ja uskomukseni? Pelkään etten hallitse mediumeiden käyttäytymisen minuun väistämättä aiheuttamia tuloksia. Näenkö itsessäni sen mitä haluan mediumeista lukea? Joskaan en tähän osaa vastata, voin sanoa että kykenen kasvattamaan itseäni mediumeiden ympäröimänä. Niinhän pitäisikin, eihän mediumeiden tehtävänä ole - ei ole koskaan ollutkaan - ihmisten hoivaaminen ja kasvattaminen. Mediumit ovat kyllä tehokas väline taholle joka näin haluaisi tehdä, lienee paikallaan muistuttaa Suomen valtion alaisuudessa olevasta YLEstä. (YLEn julkisen palvelun tehtäviin kuuluu valtiollisten asioiden tiedottaminen).Mediumeihin pätee sama tuttu lausahdus jota käytetään mm. kuvaamaan tulta: “Se on hyvä renki, mutta huono isäntä”.

Tervehdys ystäväni!

Kirjailtu 2. Huhtikuuta 2004 eli 4 vuotta, 5 kuukautta sitten.

Heippa vaan sinullekkin, uusi lukija. Olen varma että teitäkin on, sillä maaliskuun kävijätilastot näyttivät seuraavaa: 7795 Unique visitors, 70143 Pages(6.97 pages/visit). Tämä oli tuhat enemmän kuin edellisessä kuussa, jonka lukemat olivat vajaa tuhat enempi kuin edellisenä. Aika hassua: luulisi että ihmisillä kevään koittaessa olisi muutakin tekemistä - en voi silti väittää olevani harmistunut kenenkään puolesta.Kyllä minä tiedän: kävijätilastoiden julkistaminen on ylpeilyä, tietenkin se on. Oleellisin tarkoitukseni oli kuitenkin kertoa, että Laturi.org:issa todellakin viihtyy ihmisiä: jos mietit nyt “pitäisikö tutkiskella vai mennä mieluummin kahville” - kannattaa miettiä kunnolla. Tämä siis, “vaikka itse sanonkin”. Aion myös lisätä tämän sivun Pinserin blogilistalle, joskin tiedostaen tämän edelleenkin kantavan päiväkirjan leimaa. Sitäkin kautta tulleille lukijoille toivotan siis nyt: tervetuloa, käy peremmälle. Täällä voi olla vähän matalaa, mutta kotoisaa. Ja jos et nyt ehdi, niin tule toki joskus uudestaan, minä odotan täällä.