Mainonnnalla on helppoa sumuttaa ihmisiä. Tunnen keinot hyvin, sillä teen tätä työkseni. Ympäristönsuojelusta tiedän yhtä ja toista, vaikken ammattilainen sillä saralla olekaan. Energiateollisuuden markkinointiin olen tutustunut erityisesti Ilmastomaajoukkueen ja Porkkanamafian toiminnassa.
Suomessa on mukavan terävähampainen ympäristönsuojeluliike, joka osaa pitää meteliä ja joka huomaa kyllä nopeasti jos jossain tapahtuu. Erityisen helppoa tämän vahtikoiran hampaisiin on joutua harhaanjohtavalla markkinoinnilla.
Tuorein energiateollisuuden sumutusyritys on Vapon 2%-kampanja, joka väittää kaikenlaista käsittämätöntä ja vieläpä kerää kansalaisadressia asiansa edistämiseksi. Kampanja on niin röyhkeä, että ihmettelen onko Vapolla jo valmiina vastaisku kampanjansa mollaamista vastustamaan odottamassa. Vai luottavatko ne vain saavansa enemmän näkyvyyttä, kuin vastakampanjointi?
Vuonna 2008 Suomi yritti EUssa muuttaa turpeen luokitusta uusiutuvaksi energialähteeksi. Yritys tarjuttiin. Vapo kuitenkin venkuloi:
Jättämällä turve pois uusiutuvien energialähteiden listalta se ikään kuin sijoitetaan uusiutumattomien energialähteiden riviin. Ja sinne se ei ehdottomasti kuulu, ei kai kenenkään mielestä.
…
Joku voisi melkein rohjeta sanomaan, että sangen uusiutuvaa energiaa.
Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus tiivistää:
Turvevarantomme sisältävät kahdeksan kertaa suuremmat hiilivarannot kuin puustomme. Turve ei kuitenkaan kansainvälisesti kuulu uusiutuvien energialähteiden piirin.
Vapolla on vastassaan kansainvälinen tiedeyhteisö, EUn ympäristövaliokunta ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC. Suomessa erityisesti Keskusta puolue ja Kristillisdemokraatit ajavat turpeen luokituksen muuttamista edelleen ja käyttävätkin turpeesta ilmaisua “hitaasti uusiutuva biopolttoaine”. Hitaasti todellakin: turvekerros vaatii syntyäkseen jopa tuhansia vuosia. Hitaasti uusiutuvasta puhuminen on osoitus onnistuneesta teollisuuden lobbauksesta. Ihmisiän, nyky-yhteiskunnan ja energiateollisuuden kannalta turve on uusiutumatonta.
Vapo haluaisi nostaa turpeen käytössä olevien soiden hehtaarimäärän prosentista kahteen. Tuplata. Ilmastonsuojelun näkökulmasta se käy todella kalliiksi:
An Expert meeting organized by the Ramsar Convention on Wetlands and the Convention on Biological Diversity (CBD) earlier this year concluded that investments in conservation and restoration of peatlands can be up to 100 times more cost effective as other carbon sequestration measures.
Muut hiilipäästöjen vähennystoimenpiteet voivat siis olla 100 kertaa kalliimpia, kuin turvesoiden suojelu. Lisäksi suot sitovat hiiltä ja monia kasvihuonekaasuja. Soiden käyttö vapauttaa ongelmat ilmakehään. Soista ilmastoon vapautuva hiilimäärä voi olla niin massiivinen, että YKn ympäristöohjelma (UNEP) muistuttaa turpeen käytön saattavan käytännössä kumota ilmastonsuojeluun tähän asti tehdyt toimenpiteet.
Yksityisautoilun hillitseminen on hankalaa. Soiden suojelu helppoa: ne voi pääasiassa vain jättää rauhaan.
Vapo:
Suomessa on suojeltuja soita 15 kertaa enemmän kuin turvetuotannon piirissä olevia soita. Mutta kasvatetaan suojeltujen soiden (12 %) määrä silti vaikka tuplaksi.
Ylevien sanakäänteiden vastustamiseen on kertynyt joukkoa mm. Facebookissa. Mikäs koira tässä Vapon ihanuudessa on haudattuna?
Turpeentuotantoon sopivatkin vain paksuturpeisimmat ja laajimmat avosoiden alueet. Nämä ovat usein Etelä-Suomen viimeisiä laajoja luonnontilaisia suomuodostumia.
Vapon tavoittelema 200 000 ha turpeentuotantoon on melkein sama lukema kuin turpeentuotantoon soveltuvat tunnetut alat. Käytännössä Vapo pyrkii saamaan kaikki turpeentuotantoon soveltuvat ja tunnetut suot käyttöönsä.
Ilmastonmuutoksessa Vapo on niin heikoilla, ettei kampanjasivu juurikaan aiheesta argumentoi.
Vapon väite että turve olisi mitenkään olennaisesti uusiutuva (vaikka se toki tuhansien vuosian aikaskaalassa onkin uusiutuvaa) luonnonvara on toki huijausta. Mutta myös sinulla on logiikka hukassa, kun toisaalta väität (ihan oikein), että turve ei olennaisesti ole uusiutuvaa, mutta sitten myös vetoat soiden hiilensidontaan. Jos turve uusiutuu olemattoman hitaasti, niin eikö myös soiden hiilensidonnan pitäisi olla olemattoman hidasta? (Ellet nyt sitten puhu vaikka soilla kasvaviin puihin sitoutuvasta hiilestä.)
Lisäksi jätit kokonaan kommentoimatta sitä, olisiko siitä mitään haittaa jos ulkomailta tuotava kivihiili korjattaisiin kotimaisella turpeella. Molemmista kai aiheutuisi suunnilleen saman verran kasvihuonekaasupäästöjä.
Ensimmäisessä taidan seistä korjattuna, logiikkani petti enkä ajatellut aikaskaalaa siinä kohden. :-) Poistin nyt siis lauseen “ja vieläpä poistaa jatkuvasti lisää sitovan hiilikuilun kiertokulusta”.
Jälkimmäiseen, en nyt pikaisesti löytänyt lukuja enkä parempaa kuin politisoituneen lähteen, mutta hiilen roudausta+polttoa pidetään pienempänä pahana kuin turpeen nostoa+polttoa paikallisesti:
Vihreä eduskuntaryhmä 2005. Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla – vihreä ilmasto- ja energiaohjelma s. 31 (pdf)
Joitakin selvityksiä on olemassa, jotka väittävät turpeen voittavan kivihiilen, mutta niissä ei oteta huomioon muita kuin suorat polttamisesta aiheutuvat päästöt.
Qaikussa keskustelua myös.
Turve ei ole olennaisesti uusiutuva luonnonvara, mutta kun turvesoita otetaan käyttöön, vapautetaan niihin sitoutunut hiili takaisin kiertokulkuun. Suot myös sitovat hiiltä, mutta turvekerroksen kasvaminen on hidas prosessi.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan osasto vastaa Vapolle: Vapon turvekampanja johtaa harhaan, pdf.
Tuore tutkimus: Turpeen energiakäytön ilmastovaikutukset verrattavissa kivihiilen käyttöön