Pärnusta sain sitten yhden hienoimmista liftikyydeistäni ikinä. Kohdalleni kurvasi paikallisliikennebussi. Mitäs hittoa? Kyydissä istui kuskina Gdanskissa Puolassa nykyään asuva ruotsalainen nainen. Bussi oli uusi ja matkalla tehtaalta Tallinnaan paikallisliikenteen ajokiksi. Penkit olivat vielä muoveissa.
Yhteistä kieltä oli vähän vaikeaa löytää oman heikon ruotsini vuoksi, mutta hienosti sitä sitten mentiin kolmea kieltä puhuen. “Tack so mycket, it was dobra travel, dziekuje! Do widzenia! Heijdo!”
Sitten jäin taas jumiin, mutta nyt vain Tallinnaan. Seuraava laiva, jossa on tilaa, lähtee vasta yhdeksältä. No Tallinna on mukava sateellakin! Tere!
